Maatalous

Kuka tahansa voi osallistua jatkossa kasvinterveystiedon tuottamiseen – omat havaintonsa voi tallentaa Luken uuteen sovellukseen kaikkien viljelijöiden ja tutkijoiden hyödyksi

Tähän asti viljelijöille laaditut kasvinterveystiedotteet on laadittu tutkijoiden tekemien havaintojen pohjalta. Havainnoinnin joukkoistaminen parantaa tiedon kattavuutta.
Sanne Katainen
Selaimessa toimiva palvelu on toteutettu niin, että sitä on helppo käyttää kännykällä.

Viime kesänä julkistettu kasvinsuojelutoimien suunnittelua tukeva LukeKasKas-mobiilisovellus on nyt ensi kerran käytössä koko kasvukauden ajan.

Kyse on Luonnonvarakeskus Luken kehittämästä internetselaimeilla käytettävästä palvelusta, josta kuka tahansa voi tarkistaa ajantasaiset tiedot kasvintuhoojaesiintymistä ja johon voi myös itse kirjata omat havaintonsa muiden käyttäjien avuksi.

Palvelun kautta saa myös reaaliaikaisesti tiedon Luken tutkijoiden laatimista ajankohtaistiedotteista, joissa kerrotaan kasvukauden aikaisista kasvintuhoojien esiintymisistä.

Tähän asti tietoa eri kasvintuhoojien esiintymisestä ovat keränneet ja jakaneet pääosin tutkijat. Kaskas-palveluun voi kirjata omat tuhoojahavaintonsa kuka tahansa palvelun käyttäjäksi rekisteröitynyt, tutkijoiden ohella niin viljelijät kuin neuvojatkin.

"Sovellusta lähdettiin kehittämään, koska tähän asti käytössä ei ole ollut kasvintuhoojien havainnointia ja muistiinpanoja tukevia työkaluja", perustelee erikoistutkija Marja Jalli Lukesta.

Tällä hetkellä sovellus tukee kasvintuhoojahavaintojen tekoa viljoilla, öljy- ja palkokasveilla, kuminalla, porkkanalla ja kaalikasveilla.

Oleellinen osa KasKas-palvelua on paikkatieto. Kun jokainen havainto tallentuu palvelussa olevaan karttaan, kuka tahansa voi yhdellä silmäyksellä nähdä, missä päin Suomea kasvintuhoojahavaintoja on tehty.

Karttamerkinnän voi tehdä kännykän sijaintitiedon avulla tai klikkaamalla karttakuvaa halutusta kohdasta.

Palvelusta saadaan erikoistutkija Erja Huuselan mukaan yhdellä kertaa kolme hyötyä.

"Havainnot saa kirjattua itselleen päätöksenteon tueksi. Karttanäkymän ansiosta tiedot ovat kaikkien käytössä. Lisäksi jokainen havainto kirjautuu Luken tietokantaan ja osaltaan auttaa tutkimusta esimerkiksi ennustemallien laatimisessa."

Ennustemallien näkökulmasta niin sanottu "nollahavaintokin" on merkityksellinen. Tutkijoiden käyttämä termi viittaa tilanteeseen, jossa kasvintuhoojasta ei ole havaittu mitään merkkejä.

"Siksi palveluun voi kirjata myös tiedon siitä, että jotain ajankohdalle tyypillistä kasvintuhoojaa ei pellolla ole", Jalli kannustaa.

Sanne Katainen
Palveluun voi tallentaa havainnostaan kuvan. Erityisesti kuvasta on hyötyä tilanteissa, joissa ei itse tunnista havaitsemaansa kasvintuhoojaa. Erikoistutkija Marja Jalli näyttää mallia.

Tutkijoille kasvintuhoojien tunnistaminen on rutiinia, mutta monelle viljelijälle pellolla kohdatut jäljet voivat tuottaa päänvaivaa. Siksi palvelu tarjoaa apua tunnistamiseen.

Vaihtoehtojen rajaaminen alkaa valitsemalla kasvi, jolla havainto on tehty. Sen jälkeen valitaan, onko kyse kasvitaudista, tuhoeläimestä vai rikkakasvista.

"Tämän jälkeen avautuu sivu, jossa on listattuna yleisimmät tuhoojat ja niiden tunnistamista helpottava kuva. Tuhoojan nimeä klikkaamalla saa näkyviin lisää tunnistamista helpottavia tietoja, esimerkiksi milloin tuhoojaa tyypillisesti esiintyy", Huusela opastaa.

Lisäksi sivulla on yleistietoa torjuntakeinoista.

Harvinaisemmista tuhoojista sovelluksessa ei ole kuvia tai kuvauksia. Taudin tai tuholaisen jättämät jäljetkin voivat vaihdella eivätkä käy siksi yksiin esimerkkikuvien kanssa.

"Jos sopivaa vaihtoehtoa ei sovelluksen tarjoamista vaihtoehdoista löydy, voi valita kohdan 'ei mikään näistä'. Kun havainnostaan lataa palveluun kuvan ja tarvittaessa kertoo sanallisesti lisätietoja, asiantuntijat pystyvät hoitamaan tunnistamisen viljelijän puolesta", Huusela kertoo.

Reaaliaikaista tunnistuspalvelua toki ei ole KasKas-palvelussa tarjolla.

Sanne Katainen
Marja Jalli löysi havaintolohkon syysvehnästä harmaalaikkua.

Palvelun käyttö on ilmaista, mutta se edellyttää rekisteröitymistä. Rekisteröitymisen yhteydessä käyttäjä voi valita kasvilajiryhmät, joista hän on itse kiinnostunut.

Valinta ei estä tekemästä havaintoja muiltakin viljelykasveilta. Valinnalla ainoastaan rajataan se, mihin kasvintuhoojiin liittyvistä havainnoista, ennusteista tai tarkkailutarpeesta palvelu lähettää itselle Luken tuottamia kasvintuhoojien ajankohtaistiedotteita.

Ilmoitus uudesta tiedotteesta tulee tekstiviestillä. Tiedotteen pääsee lukemaan klikkaamalla tekstiviestissä olevaa linkkiä.

Kaskas-sovelluksen etusivu

Käyttöohjeet palvelun käyttöön Luken Maatalousinfo-sivustolla

Sanne Katainen
Marja Jalli kävi tekemässä keskiviikkona kasvitautihavaintoja syysvehnälohkolla.

Lue lisää

Koe- ja tutkimustoiminta jatkuu vahvana Etelä-Pohjanmaalla, SeAMKilla lähes tuhat koeruutua

Muistatko Suomeen hellekesänä 2018 massoittain vaeltaneet gammayökköset? Ensimmäiset yökköset on jälleen havaittu, mutta merkkejä massamuutosta ei vielä ole

Kestorikat vahvassa kasvussa – epätasaisesti orastuneilla pelloilla seurattava, etteivät rikat pääse liian isoiksi

Harmaahometta torjuttiin onnistuneesti pelkällä vedellä – mullistaako otsonivesi kasvinsuojelun?