Maatalous

Rehusilpun pituus ei vaikuta maidontuotantoon

Saksassa testattiin eripituisen säilörehusilpun vaikutuksia lypsylehmien syöntiin sekä maidon tuotantoon, kertoo Top­Agrar-verkkolehti. Sen mukaan sadonkorjuuprosessilla ei ole vaikutusta koe-eläimiin.
Anne Anttila
Säilörehusilpun pituus ei vaikuta suoraan lehmien maidontuotantoon. Arkistokuva.

Ruokintakoetta varten rehua tehtiin kolmella korjuumenetelmällä: ajosilppurilla, noukinvaunulla sekä combipaalaimella. Rehusilpun pituus vaihtelee menetelmästä riippuen.

Ajosilppurilla tehdyn rehusilpun teoreettinen pituus oli 17, noukinvaunulla tehdyn 37 ja paalatuilla 45 millimetriä.

Ruokintakoe kesti 14 viikkoa, ja siinä oli mukana kolme 24 lehmän ryhmää, joiden ruokinta poikkesi toisistaan säilörehun korjuumenetelmän ja sitä kautta rehusilpun pituuden osalta.

Kokeessa tarkasteltiin lypsylehmien rehun ja veden kulutusta, maitomäärää, maidon pitoisuuksia, lehmien elopainoa sekä kuntoluokkaa, märehtimistä ja syömiskäyttäytymistä. Lisäksi rehusilpun kokojakaumaa mitattiin useita kertoja päivässä. Myös säilörehun varastointitiheyttä mitattiin.

Korjuumenetelmä ei vaikuttanut merkittävästi lehmien kuiva-aineen ja veden saantiin. Myöskään maidon pitoisuuksissa tai märehtimisessä ei ollut eroja eri testiryhmien välillä.

Tutkimuksessa vertailtiin myös ajosilppurilla ja noukinvaunulla tehtyjen säilörehusiilojen tiiviyttä.

Tutkimus vahvistaa aiemmat havainnot, joiden mukaan pidempi rehusilppu voi johtaa vähemmän tiiviiseen säilöntään, vaikka materiaali ja tiivistysmenetelmä olisivat samat.

Topagrarin juttu

Lue lisää

Ensimmäiset säilörehut siilossa Nurmijärvellä

Kokoviljasäilörehu pelasti lypsykarjan rehustuksen

Koneviesti kokeili: Rehupakkeri on Suomessa vielä harvinaisuus – vedellä täytetty, useita tonneja painava laite ei joka traktorilla nouse

Säilörehusta korjattu jo iso osa ja sato on laadukasta, toisen sadon varmistamiseksi tarvitaan sateita