Maatalous

Muistatko lapsuudestasi Olli-sähköpaimenen? Se on yli 80-vuotias ja elämänsä kunnossa

Olli ei ole kertakäyttökamaa. Kymmeniä vuosia vanhoihin malleihin saa edelleen varaosia.
Kari Salonen
Kevät on Farmcompilla kiireistä aikaa, Merene Hovilainen ja Johannes Hyrsky kertovat.

Jotkut asiat pysyvät – kuten Olli-sähköpaimen.

MT:n toimituksessa tehty epätieteellinen gallup-tutkimus osoitti, että kaikenikäiset maalla asuneet muistavat Ollin jo lapsuudestaan.

"Tunnen sen sykkeen vieläkin", vastasi eräs miespuolinen kollega. "Missä ruumiinosassa", kysyi toinen.

Tunnettua on, että jokin sisäinen pakko on ajanut pikkupoikasukupolven toisensa perään kokeilemaan sähkölankaan pissaamista.

Ollin tarina alkoi 1938. Silloin sähköpaimenia valmisti helsinkiläinen yritys nimeltä Hissinhuolto Oy.

Yrityskauppojen ja fuusioiden myötä Ollit kuuluivat jonkin aikaa hissijätti Kone Osakeyhtiön alaisuuteen.

Nykyään Ollia valmistaa Farmcomp Oy, jonka omistus siirtyi vuosituhannen vaihteessa amerikkalaiskäsiin. Tässä yhteydessä toimintaan investoitiin reippaasti.

Paimenet valmistetaan edelleen kotimaassa, Tuusulassa.

"Meillä on saman katon alla tehdas, varasto, tuotekehitys, markkinointi, myynti ja huolto", myynti- ja tuotepäällikkö Johannes Hyrsky kertoo.

Tehdashuollon lisäksi yrityksellä on lähes sata yhteistyöhuoltopistettä ympäri Suomen.

Ollit eivät edusta kertakäyttökulttuuria. "Sellaisiinkin malleihin, joita ei ole 20 vuoteen valmistettu, on saatavissa varaosia", Hyrsky kertoo.

Olleja myydään kotimaassa noin tuhannen kappaleen vuosivauhtia. Vientiin laitteita menee useita tuhansia vuodessa.

Varsinkin Irlantiin ja Saksaan viedään sikäläisten toimijoiden omilla tuotemerkeillä tehtyjä sähköpaimenia. Sisuskalut ovat samat kuin Ollilla, mutta nimi ja väri erilaiset.

Olli-merkkisten paimenten suurin vientimaa on Venäjä.

Talouspakotteet eivät vaikuta aitaustarvikkeiden Venäjän-kauppaan, valuuttakurssien heilahtelut sitäkin enemmän, Hyrsky kertoo.

"Kun asiakas huomaa, että tuotteen hinta ruplissa oli viime viikolla paljon alempi kuin nyt, herkästi hän jää odottamaan, josko valuuttakurssi ensi viikolla muuttuisi taas suosiollisemmaksi."

Venäjällä aitausprojektit ovat usein isoja.

"Laskimme juuri, millaiset paimenet sopivat parhaiten yhdelle asiakkaalle. Hän aikoo tehdä 16 kilometriä aitaa."

Alkuaikojen Olli oli pyöreä metallipönttö. Nykyisin runkorakenne on muovia ja sisällä oleva elektroniikka pientä, kevyttä ja tehokasta.

"Jos otetaan vanhemman sukupolven paimen ja uusi malli ja laitetaan ne kiinni samanlaiseen akkuun, uusi kestää monta viikkoa pitempään ja antaa voimakkaamman iskun", Hyrsky sanoo.

Valtaosa Suomessa myytävistä sähköpaimenista toimii nykyään verkkovirralla.

Farmcompin valikoimissa on sähköpaimenten lisäksi laaja kirjo muita eläinten aitaustarvikkeita. Osa tuodaan Keski-Euroopasta, osa on kotimaisia.

Suomalaista alkuperää on esimerkiksi osa muovisista eristimistä, Hyrsky kertoo. "Ja metallista paimenpoikalankaa tekee Jokioisten lankatehdas" yrityksen viestinnästä vastaava Merene Hovilainen muistuttaa.

Suosituin aitatolppa on Suomessa puinen. Lisäksi myydään runsaasti kevyitä, helposti liikuteltavia lasikuitu- ja muovitolppia väliaikaisiin aitoihin.

Joillakin markkinoilla suositaan ohuita metallitolppia, joita Suomessa ei juurikaan käytetä.

Farmcompin liikevaihdosta valtaosa kertyy Wile-kosteusmittareista.

Suomeen myydään yli 500 Wileä vuodessa. Vientiin niitä menee vuosittain noin 10 000.

"Kohdemaita on noin 50 – Euroopassa, Venäjällä, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa", Hyrsky luettelee.

Kädessä pidettävien kosteusmittarien maailmanmarkkinoilla Wile on maailman kolmen suurimman joukossa, hän arvioi.

Suomessa Wile tunnetaan viljankosteusmittarina, mutta mallisto on paljon laajempi. Mittauskohteina ovat muun muassa kahvi, riisi ja puuvilla.

"Aina, kun kehitetään uusi malli, tarvitaan valtava määrä testejä. Niitä varten saatetaan esimerkiksi hankkia suuri määrä kahvinpapuja tai matkustaa kohdemaahan tekemään mittauksia, jotta saadaan laadittua laitteelle oikeat mitta-asteikot."

Olli.fi-sivuille on koottu hyötytietoa sähköpaimenten käyttäjille, muun muassa ohjeet, mitä tehdä, kun keväällä sähkö ei kuljekaan langoissa tai miten valita oikeanlainen akku. Neuvoja voi kysyä myös Farmcompin toimistolta.

Farmcomp
Ollin mainoksia 1940-luvun alusta.
Lue lisää

Komissio valmistelee lainsäädäntöä häkkikieltoon – EU:n tuottajajärjestö perää tarpeeksi pitkää siirtymäaikaa

"Isot pörssiyhtiöt alkavat jo osin hyödyntää osuustoimintaan sisään rakennettuja perusajatuksia – paremmin kuin osuuskunnat tekevät sen itse"

Uutta käyttöä turvepelloille – kosteikkoviljelyyn sopivilla kasveilla voidaan korvata turvetta lämpölaitoksissa, kuivikkeina tai kasvihuoneissa

Tältä näyttää kymppitonnin sonni – Atrian sonnihuutokaupassa rikottiin ennätyksiä