Maatalous

Keväällä on syytä jalkautua nurmipelloille kasvustokäynnille – ”Jos ei muuta, niin ainakin salaojien laskuaukot auki”

Koskaan ei voi liikaa korostaa sitä, että kasvusto näyttää tieltä aivan erilaiselta kuin mitä se on, kun pellolle jalkautuu.
Rami Marjamäki
Jarkko Storbergilla (oik.) on aina lapio matkassa asiakaskäynnillä. Jämijärvellä Jyrki Koivumäen tilalla tutkailtiin nurmikasvuston kuntoa talven jäljiltä.

Nurmikasvustojen kevättarkkailun aika on juuri nyt, kertoo valtakunnallinen huippuosaaja Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomesta.

”Aivan varma en ole, missä kohtaa lumiraja tällä hetkellä menee, mutta nurmia kannattaa lähteä havainnoimaan heti, kun lumet ovat pellolta sulaneet”, hän ohjeistaa.

Vielä parempi olisi, jos lapion saisi jo maahan sen verran, että päästäisiin tarkastelemaan maan rakennetta sekä kasvien juurien kuntoa.

Näin keväällä kasvun lähdettyä käyntiin pääpaino nurmien tarkastelussa on se, miten ne ovat talvehtineet.

”Ensimmäisenä tarkastellaan tiheyttä. Onko pellolla kenties aukkoja, joissa kasvustoa ei ole lainkaan? Nurmi kasvaa tuppaissa, joten täytyy mennä aivan maan tasolle katsomaan, onko kuolleen massan joukossa elämää. Jos päällepäin ei löydy, lapiolla voidaan varmistaa, onko juuristo hengissä”, Storberg neuvoo.

Monilajisia nurmiseoksia käytettäessä on syytä myös tarkistaa, onko jokin laji häipynyt lohkolta kokonaan tai onko lajien suhde muuttunut.

Näitä havainnoimalla voidaan tehdä päätös, kannattaako lohko täydennyskylvää ja jos, niin millä kasvilajeilla.

Nurmen hyvä hoito ja täydennyskylvö linkittyvät vahvasti rikkakasvien torjuntaan. Kun nurmi on tarpeeksi tiheä, ei rikoille jää tilaa.

Erityisesti voikukan kasvua kannattaa alkaa seurata hyvin pian.

”Helposti käy niin, että mietitään voikukan torjumista, mutta siitä myöhästytään, koska torjunta-ajankohta tulee yllättävän nopeasti”, Storberg pohtii.

Kemiallisen torjunnan haasteena keväällä ovat myös sääolosuhteet.

”Päivisin lämpötila olisi kohdillaan, mutta on usein tuulista. Illalla taas, kun tuuli laantuu, lämpötila voi vielä laskea lähelle nollaa.”

Onko peli sitten menetetty, jos keväällä ei pääsekään täydennyskylvämään, vaikka tarvetta olisi?

”Ei missään nimessä”, Storberg sanoo.

”Keväällä tehdyillä täydennyskylvöillä paikataan toista ja kolmatta säilörehusatoa sinä vuonna. Syksyllä tehty täydennyskylvö näkyy seuraavan vuoden ensimmäisessä sadossa.”

Eri ajankohdissa tehtyjä täydennyskylvöjä kannattaa ehdottomasti kokeilla.

Storbergin kokemus on osoittanut, että kaikissa ajankohdissa on sekä epäonnistuttu että onnistuttu.

”Virallista tutkimusta aiheesta tosin on rajallisesti, mutta viljelijät ovat olleet rohkeita kokeilemaan.”

Tärkeintä olisi nyt jalkautua matalalla kynnyksellä pellolle, Storberg toteaa. Jos ei ole aivan varma, mitä lapiolla pitäisi tehdä, hänellä on siihenkin hyvä vinkki.

”Jos ei muuta, niin ainakin salaojien laskuaukot auki”, Storberg sanoo.

Ammattilaisen suorittamasta kasvustokäynnistä saa parhaimmillaan ideoita, miten viljelyä kannattaa kehittää.
Lue lisää

Kun karkearehun sulavuus paranee prosentilla, lehmän metaanipäästöt pienenevät 1,5 prosenttia – "Siinä voittavat kaikki, sekä tuottaja että ilmasto"

Asiantuntija neuvoo turvaamaan rehuvarastojen täyttymisen: "Ensimmäisen sadon yliarviointi ei kannata"

Miten saadaan ravinteet pysymään pellossa?

Viljele ja varjele