Maatalous

"Kokonaisjohtamista eurojen, ei litrojen tai kilojen perusteella" - uusi julkaisupari avuksi maitotilojen tulevaisuuden strategian luomiseen

Maatalousyrittämisen toimintakenttä on jatkuvassa muutoksessa ja tulevaisuudessa haasteita piisaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto kokosivat yhteisessä hankkeessa maitotiloille suunnatut käsi- ja työkirjan, joiden avulla yrittäjä pääsee luomaan tilalleen tulevaisuuteen katsovaa strategiaa ja kehittämään johtamistaan kokonaisvaltaisemmaksi.
Julkaisuparia on tarkoitus käyttää kokonaisuutena. Työkirjaan kirjataan omaa tilaa koskevia asioita, käsikirjasta löytyy apua työkirjan täyttämiseen. Kuva Seamkin verkkosivuilta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kehittämät maitotilayrityksen kokonaisvaltaisen johtamisen käsikirja ja työkirja julkistettiin viime tiistaina.

Julkaisuparin avulla on tarkoitus tarkastella maitotilayrityksen toimintaa kokonaisuutena ja niillä yrittäjä pystyy etenemään kokonaisvaltaisessa suunnittelussa ja valintojen teossa. Lisäksi ne auttavat maitotilayrittäjää kehittämään tilansa toimintaa tavoitteellisesti ja päättämään mitä kehittämistoimia tehdään, missä järjestyksessä ja millä aikataululla, Seamkin yliopettaja Margit Närvä kertoi tilaisuudessa.

Työkirja ja käsikirja muodostavat kokonaisuuden, joita on tarkoitus käyttää samanaikaisesti.

"Käsikirja neuvoo, miten kokonaisvaltainen johtamistapa voidaan toteuttaa, työkirja on PDF-muotoinen, johon yrittäjä voi kirjata asioita oman yrityksensä osalta. Kun vastaa työkirjan kysymyksiin, apuna ovi käyttää käsikirjaa, jossa avattu mitä kysymyksellä tarkoitetaan", Närvä kuvaili.

Närvä huomautti myös, että julkaisupari voi olla maitotilayrittäjän apuna myös siinä, kun haluaa kertoa sidosryhmille yritystoimintansa kehittämisestä.

Käsikirjaa ja työkirjaa työstettiin nelivuotisessa hankkeessa. Hanke toteutettiin Seamkin yliopettaja Matti Ryhäsen mukaan vastamaan maatalousyrittämisen tulevaisuuden haasteisiin.

"Minkälainen toimintaympäristö on 10–20 vuoden päästä, minkälainen se oma yritys silloin on, onko toiminta kannattavaa ja kilpailukykyistä?", Ryhänen pohjusti.

Keskeistä hänen mukaansa on kuitenkin kokonaisjohtaminen eurojen, ei litrojen tai kilojen perusteella, kuten perinteinen ajattelutapa on korostanut.

"Maksimituotos ei ole koskaan taloudellinen optimi, koska tuotantopanokset eivät ole ilmaisia", Ryhänen muistutti.

Mitä maitotilan kokonaisvaltainen johtaminen on? Ryhänen antoi tästä kuvaavan esimerkin:

"Aiemmin korostettiin, että D-arvo pitäisi optimoida ja sillä ratkoa asioita. Se johti tiloilla ylimääräisiin investointeihin ja turhiin kustannuksiin. Asiaa olisi pitänyt tarkastella kokonaisuuden näkökulmasta. Tämän tyyppisillä osittaisoptimoinneilla ajaudutaan helposti harhapoluille".

Tilaa on johdettava kokonaisuutena. Pitkän aikavälin tavoitteita eli strategisia tavoitteita toteutetaan myös lyhyen aikavälin johtamisella eli operatiivisella johtamisella. Lyhyen aikavälin päätökset ja toimet on saatava tukemaan strategian toteuttamista.

Investointeja ei pidä nähdä yksittäisinä tai erillisinä, sillä investointien myötä avautuu mahdollisuuksia myös uusien ratkaisujen toteuttamiseen, toisaalta sitoo meitä tulevien ratkaisujen osalta, huomautti professori Timo Sipiläinen Helsingin yliopistosta.

"Toiminnan pitää olla pitkäjänteistä ja yrityksellä tulee olla visio ja strategia, jotta yksittäisiä kehittämistoimia voidaan nivoa yrityskokonaisuuteen parhaiten sopiviksi", Sipiläinen jatkoi.

Katse on siis kohdennettava tulevaisuuteen ja mietittävä sitä, miten tila on kilpailukykyinen ja kannattava 10–20 vuoden päästä. Tilaisuudessa saatiin eväitä siihen, miten tämä voidaan saavuttaa:

"Etsitään tärkeimpiä ja olennaisimpia asioita, tuodaan esiin uusia näkökulmia ja kyseenalaistetaan vanhoja totuuksia. Täytyy tiedostaa, että toimintaympäristö muuttuu, uutta osaamista tulee, teknologia, automatisaatio ja digitalisaatio kehittyvät. Vanhoilla toimintatavoilla ei enää pärjätä tulevaisuuden toimintaympäristössä", Sipiläinen toi esiin.

Perinteinen ajattelutapa on Ryhäsen mukaan ollut itsellinen. On ajateltu tulevaisuuden kehittämistä omasta näkökulmasta ja siitä, että asioita tehdään pitkälti itse. Samoin ajattelu on ollut tuotantokeskeistä ja toimintoja on kehitetty irrallisena kokonaisuudesta.

"Keskeiset kannattavuuteen vaikuttavat keinot liittyvät tuottavuuden parantamiseen, sillä perusmaataloustuotteiden tuotannossa hintataso tulee maatalousyrittäjille annettuna ja yrittäjää sitovat usein myös tuotantosopimukset", Sipiläinen toi esiin omassa puheenvuorossaan.

Käsikirjaan on koottu strategiaprojektien kokonaisuuskuvia, jotka kuvaavat isoa hanketta, kuten vaikkapa navetan rakentamista.

"Kokonaisuuteen liittyy monta osaa, jotka otettava huomioon. Itse investoinnin lisäksi huomio on kohdennettava myös maidontuotannon kehittämiseen, eläinten hoidon kehittämiseen, eläinten hankintaan sekä kasvien uudelleen järjestämiseen; miten hankitaan rehut suuremmalle karjalle. Pohdittavana on myös mitä lisäosaamista tarvitaan, pitääkö kohdentaa voimavarat uudelleen, kun tuotanto on muuttunut, voidaanko hyödyntää maaseutuyhteistyöverkostoja ja kehittää sitä kautta toimintoja. Ne pitää viedä toimintasuunnitelman uusimisen kautta johtamiseen", Sipiläinen summaa.

"Kun strategia on luotu, voimavarat olisi suunnattava sen toteuttamiseen", Ryhänen ohjeisti.

Yrityksen strategiaa ja lyhyen aikavälin suunnitelmaa strategian tukemiseksi pääsee työstämään vaikka heti, sillä julkaisupari on saatavilla Theseuksessa.

Lue lisää

Johtaminen korostuu monialaisilla maatiloilla

"Tiloilla puhutaan enemmän litroista kuin euroista" – Maitotilayrittäjien johtamis- ja taloustaidoissa parannettavaa

Kannattavuuskerroin ja käyttökate maatilan arjessa

Maatalous kannattavaksi käsitettä vaihtamalla?