Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Maatalous

Kotimainen kasvivalkuainen kiinnostaa elintarvikealan yrityksiä, mutta tuontitavaran etuina pidetään laatua, toimitusvarmuutta ja jäljitettävyyttä

Kaikki vastanneet elintarvikealan yritykset arvioivat oman kasviproteiinien tarpeensa kasvavan tulevaisuudessa.
Sanne Katainen
Kaikki kyselyyn vastanneet elintarvikealan yritykset arvioivat oman kasviproteiinien tarpeensa kasvavan tulevaisuudessa.

Elintarvikealan yritykset ja ruokapalvelutoimijat arvioivat, että niiden kotimaisen herneen ja härkäpavun käyttö kasvaa. Saatavuudessa on kuitenkin ongelmia.

Näin todetaan Vilja-alan yhteistyöryhmän tuoreessa selvityksessä.

Osa elintarvikealan yrityksistä arvosteli kasviproteiinin jalostusastetta kotimaassa.

Vastaajien mukaan Suomesta on saatavana vain vähän valmiiksi eroteltuja proteiinifraktioita konsentraattina ja isolaattina. Niiden laatu ei myöskään aina vastaa ostajan vaatimuksia.

Ulkomaisten toimijoiden todettiin esimerkiksi kehittäneen liukoisempia ja maultaan parempia herneingredienttejä kuin kotimaiset. Jotkut vastaajat totesivatkin, että valinta kohdistuu ulkomaiseen konsentraattiin ja isolaattiin tasaisen laadun, toimitusvarmuuden ja jäljitettävyyden perusteella.

Kaikki vastanneet elintarvikealan yritykset arvioivat oman kasviproteiinien tarpeensa kasvavan tulevaisuudessa.

Moni kyselyyn vastannut elintarvikealan yritys on kiinnostunut herneen ja härkäpavun lisäksi myös muiden valkuaiskasvien, kuten perunan, hampun, rypsin, lupiinin ja kvinoan käytöstä.

Ammattikeittiöistä lähes kaikki kyselyyn vastanneet käyttävät tai pyrkivät käyttämään kotimaista raaka-ainetta ja painottavat kotimaisuusastetta hankinnoissa.

Maku, helppokäyttöisyys ja sopiva jalostusaste ovat ammattikeittiöiden tärkeimpiä kriteerejä kasviproteiineille.

Ammattikeittiökäyttöön paras kasviproteiinivaihtoehto on jo valmiiksi esikäsitelty, kuten esikypsennetty tai muuten käyttövalmiiksi valmistettu tuote.

Selvityksessä huomautetaan, että kasviproteiinijalosteen raaka-aine ei ole aina välttämättä kotimaista, vaikka tuote valmistettaisiin Suomessa.

Ammattikeittiötoimijat ovat yksimielisiä siitä, että niiden herneen ja härkäpavun käyttö kasvaa. Useissa kunnissa vähennetään liharuokien osuutta koulu- ja päiväkotiruokailussa, ja lisäksi soijalle halutaan vaihtoehtoja.

Kasvisruokia päätyy myös henkilöstölounaalla lautaselle yhä useammin lisäkkeen tavoin, ja samalla liharuokien menekki pienenee.

Elintarviketeollisuuden toimijoita koskevaan kyselyyn vastasi 10 yritystä. Ruokapalveluille suunnattuun kyselyyn vastasi neljä valtakunnallisesti tai suuren väestöpohjan alueella toimivaa yksityistä ja julkista ruokapalvelutoimijaa.

Lue lisää

EU-maiden palkokasviala suurenee hieman – soijalla ja herneellä merkittävimmät alat

Herne ja härkäpapu päihittävät öljykasvit tilojen suosikkilistalla

Herneen ja härkäpavun siemenen menekki lisäsi idätyskokeiden tarvetta: Ruokavirasto purkaa ruuhkaa paperi-idätyksellä – ei vaikuta analyysituloksiin

Suomalainen ”nachopelti”