Maatalous

Mädätysjäännös kuulostaa pahalta, mutta tekee hyvää pellolle

Gasumin uuden Lohjan biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä testataan nyt alueen pelloilla.
Kari Salonen
Max Schulman (vas.) ja Toni Silén pohtivat maanantaina, oliko keli liian märkä levitykselle.

Urakoitsija Toni Silén kurvaili maanantaina Max Schulmanin syysvehnäpellolla Lohjalla. Maahan meni ensimmäinen erä Gasumin uuden Lohjan biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä.

"Todella helppoa levittää", Silén kommentoi.

Mädätysjäännös kuulostaa jätteeltä, mutta se on täysipainoista lannoitetta, tutkittua ja hygienisoitua.

Schulman innostui kokeilemaan tuotetta heti, kun sitä oli saatavissa.

Karja lähti tilalta 20 vuotta sitten. Pelloista huomaa jo hyvin, ettei orgaanista lannoitetta ole käytetty pitkän aikaan, Schulman sanoo. Hän uskoo Gasumin tuotteen tekevän hyvää maan mikrobistolle ja rakenteelle.

Uusi tuote on hyvä lisä Schulmanin viljelykiertoon, jossa jo ennestään kohennetaan viljavuutta muun muassa puna-apilakierron avulla. Viidennes pelloista on latauskasvilla.

Schulmanin tila ei ole luomussa. Hän toteaa kuitenkin, että tavanomainen viljely lähenee koko ajan luomua, kun käyttöön otetaan vanhoja menetelmiä uudessa muodossa.

"Orgaanista ainetta on aina palautettu peltoon. Ennen se oli lantaa, nyt on tarjolla uusia vaihtoehtoja. Itse en puhu hiiliviljelystä, koska minusta tässä on kyse normaaliviljelystä."

Gasum on energiayhtiö, jonka päätuotteet ovat kaasu ja biokaasu. Suomessa tuotantolaitoksia on yhdeksän.

Kaasuntuotannon sivutuotteena syntyy mädätysjäännöstä. Siihen jää pääosa laitosten raaka-aineen ravinteista.

Gasumin Lohjan laitos käyttää raaka-aineenaan kotitalouksien, kaupan ja suurkeittiöiden biojätettä sekä elintarviketeollisuuden sivutuotteita. Yhdyskuntajätevesiä se ei käsittele – niitä käyttää Gasumin yhdeksästä laitoksesta seitsemän.

Kunhan prosessi saadaan kunnolla käyntiin, Lohjan laitoksen tuotteet ovat luomuhyväksyttyjä, kehityspäällikkö Katja Alhonoja kertoo.

Lannoitetta on tarjolla kahdessa muodossa, nestemäisenä Gasum Perus -nimellä ja kiinteänä Gasum Humusvoima -nimellä. Schulmanin pellolle levitettiin maanantaina nestemäistä tuotetta.

Kari Salonen
Katja Alhonoja kertoo, ettei Gasumin Lohjan laitos käytä yhdyskuntalietettä.

Gasum Perus -tuotteessa on 4–5 kiloa typpeä kuutiossa, tuotepäällikkö Juhani Viljakainen kertoo. Liukoista siitä on noin puolet.

"Tämä on noin puolitoista kertaa lietelantaa vahvempaa", Viljakainen havainnollistaa.

Kaliumia ja rikkiä tuotteessa on kumpaakin puolisen kiloa kuutiossa ja fosforia noin kilo. Lisäksi löytyy esimerkiksi mangaania.

Levitysmäärä riippuu maalajista, kasvista, suunnitellusta lisälannoituksesta ja monesta muusta seikasta, mutta on suunnilleen välillä 20–30 kuutiota hehtaarille.

Schulmanin syysvehnäpellolle typpeä meni levityksen yhteydessä noin 120 kiloa hehtaarille. Mahdollista lisälannoitustarvetta hän aikoo seurata kasvukauden mittaan. Tavoitteena on tuottaa elintarvikekelpoista vehnää, jonka valkuaispitoisuus on reilusti yli 12 prosenttia.

Tälle kaudelle Lohjan biokaasulaitoksella syntyy 20 000–30 000 tonnia nestemäisiä lannoitteita, Alhonoja kertoo. Kun päästään täyteen kapasiteettiin, määrä on 50 000 tonnia vuodessa. Se riittää 2 000–3 000 peltohehtaarille.

Kari Salonen
Urakoitsija Toni Silén kehui, että tuote on helppoa levittää.

Lue lisää

Heidi Hautala: EU hylkii biokaasua, vaikka se on elinkaarensa puolesta jopa hiilinielu

Biokaasu ei saa jäädä EU:ssa väliinputoajaksi

Stora Enson sellu- ja paperitehtaan prosessivedestä tehdään biokaasua Ruotsissa – polttoainetta saadaan 200 kuorma-auton tarpeisiin

Valtion ensimmäinen alus siirtyi käyttämään biokaasua – "Meriliikenteen vähäpäästöisin polttoaine"