Maatalous

Turvemaat ja naudat ehdolla suomalaisen ruokajärjestelmän kipupisteiksi – MTK:n Pietola: "Liian kapea näkökulma"

Myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys pitää ottaa huomioon kestävästä kehityksestä käytävässä keskustelussa, MTK:n ympäristöjohtaja korostaa.
Lari Lievonen
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Agenda 2030 -tiekartan valmistelussa sivuutetaan kaksi kestävän kehityksen kolmesta pilarista, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

"Puhutaan vain ympäristöstä, vaikka myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys on otettava huomioon."

Työn taustoituksessa ruokajärjestelmä on typistetty vain alkutuotannoksi, vaikka järjestelmätason tarkastelussa pitäisi ottaa huomioon koko kokonaisuus tuotantopanoksista kulutukseen ja syntyvään jätteeseen, mukaan lukien ruokahävikkiin, toimikunnassa viljelijöitä ja metsänomistajia edustava Pietola toteaa.

Ruokajärjestelmän murroskohteiksi on nostettu turvemaat ja lihantuotanto. "Suomen vahvuudet ja kansalliset näkökulmat sivuutetaan, ikään kuin valmisteltaisiin globaalia tiekarttaa eikä kansallista", Pietola kritisoi.

Hän muistuttaa, että Suomessa nurmet ovat oleellinen osa naudanlihantuotantoa. Nurmi taas sitoo hiiltä puolet enemmän kuin yksivuotiset kasvit. Hänen mukaansa voi sanoa, että nurmeen perustuva lihantuotanto mahdollistaa nurmiviljelykierron ja siten kasvisten tuotannon ilmastokestävyyden.

Turvemaat puolestaan ovat huoltovarmuuskysymys. "Poudankestävillä turvemailla kuivatkaan vuodet eivät ole ongelma."

Lue lisää

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös maaperän kuntoon – tuottajajärjestöt vastaavat haasteeseen toimenpideohjelmalla, jonka tavoitteena turvata tuottavat ja puhtaat pellot ja metsät

"Yrityksillä ei enää ole muuta vaihtoehtoa kuin toimia kestävän kehityksen mukaisesti" – Suomessa kestävyyttä rakennetaan ainutlaatuisella yhteistyöllä

MTK:n ympäristöjohtaja: "EU:ssa voi olla halua uhrata pohjoismaiset metsät, etenkin jos omassa maassa ei ole arvokasta metsäklusteria – myös Suomessa halua uhrata Pohjois-Suomen turvepellot"

Yhteisvastuullisuus ilmastopolitiikassa koetuksella