Maatalous

"Yrityksillä ei enää ole muuta vaihtoehtoa kuin toimia kestävän kehityksen mukaisesti" – Suomessa kestävyyttä rakennetaan ainutlaatuisella yhteistyöllä

Yritykset eivät voi enää toimia ottamatta huomioon vastuullisuuskysymyksiä. Kestävään kehitykseen kuuluu muutakin kuin ympäristön hyvinvointi.
Pasi Leino
Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala kuvattiin Turun Luolavuoressa, jossa sijaitsi 1970-luvulle asti kaatopaikka. Nykyisin alue on kunnostettu ja se on suosittu ulkoilualue.

Lukemattomien suomalaisyritysten vuosittain julkaisemista vastuullisuusraporteista löytyy nykyisin suora viittaus YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Yritykset poimivat 17 tavoitteesta ne, jotka yritystä niiden omasta mielestä koskee ja listaavat toimia, joilla yritys itse näihin tavoitteisiin pyrkii.

Vielä vuoteen 2015 asti YK:n kehitystavoitteet – esimerkiksi vuosien 2000–2015 vuosituhattavoitteet – koskivat pääosin kehitysmaita. Suomen kaltaisten vauraiden maiden tehtävänä oli lähinnä rahoittaa muualla tapahtuvaa kehitystä.

Vuosi 2015 oli tässä suhteessa erittäin tärkeä murroskohta, toteaa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala.

Tuolloin hyväksytyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030 muutti asetelmaa ja ajattelutapaa niin, että jokaisella maalla on omat kehityskohteensa.

Muutosta kuvaa Pirkkalan mukaan osuvasti erään neuvottelijan toteamus Agenda 2030 -tavoitteiden hyväksymisen jälkeen. Neuvottelija totesi niiden tekevän kaikista maista kehitysmaita.

Kestävän kehityksen tavoitteita on 17, ja niillä 169 tarkentavaa alatavoitetta. Kestävän kehityksen toimikunta teetti Pirkkalan mukaan Gaia Consultingilla selvityksen siitä, miten nämä 169 alatavoitetta Suomessa toteutuvat.

Selvitys osoitti, että alatavoitteista 44 ei nykyisellään Suomessa toteudu. Lisäksi yhdentoista alatavoitteen toteutuminen on vaarantunut.

Nyt kestävän kehityksen toimikunnalla on työstettävänä tiekartta, jonka avulla Suomi pyrkii saamaan nämä 55 kestävän kehityksen alatavoitetta kuntoon.

Pirkkalan mukaan tiekarttaa ei laadita niin, että siinä määriteltäisiin toimenpiteet kullekin alatavoitteelle erikseen. Sen sijaan pyritään "järjestelmätason muutoksiin", joita eteenpäin viemällä myös Suomelle haasteelliset alatavoitteet saavutetaan.

Toimikunta on määrittänyt kuusi muutosaluetta, joiden kautta kestävää kehitystä pyritään ohjaamaan.

Muutosalueita ovat muun muassa ruokajärjestelmä, energiajärjestelmä ja monimuotoisuutta turvaava metsien, vesien maan käyttö. Kolme muuta muutosaluetta kytkeytyvät sivistykseen, osaamiseen ja elämäntapoihin, hyvinvointiin, terveyteen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen sekä hyvinvointia edistävään talouteen, työhön ja kestävään kulutukseen.

Kaiken keskiössä on ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen maapallon kantokyvyn rajoissa niin kansallisesti kuin globaalistikin.

Pirkkala korostaa, että toimikunnan tehtävänä ei ole niinkään laatia listauksia käytännön toimista vaan hahmottaa muutoksen suunta.

"Jokaiselle kuudelle muutosalueelle laaditaan erilaisia muutospolkuja, jotka ohjaavat niin lainsäädäntöä kuin vapaaehtoiselta pohjalta toteuttavia toimenpiteitä. Jokainen sidosryhmä voi rakentaa yhteisesti sovitun tiekartan pohjalta omat toimensa."

Kuten yritysten yhteiskuntavastuuraportitkin osoittavat, vapaaehtoisia toimia toteutetaan. "Yhteiskunta on muuttunut niin, ettei yrityksillä yksinkertaisesti enää ole muuta vaihtoehtoa kuin toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti."

Valtioneuvoston kanslian alaisuudessa toimiva Suomen kestävän kehityksen toimikunta on maailmanmitassa ainutlaatuinen: se on toiminut keskeytyksettä perustamisestaan eli vuodesta 1993 lähtien, kertoo johtava asiantuntija, kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri Marja Innanen valtioneuvoston kansliasta.

Vastaavia toimikuntia perustettiin Brasilian Rio de Janeirossa vuonna 1992 järjestetyn ympäristö- ja kehityskonferenssin jälkeen useissa muissakin maissa. Niiden toiminta on kuitenkin sen jälkeen hiipunut, Innanen taustoittaa.

Tällä hetkellä toimikunnan työlistalla on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden eli Agenda 2030:n kansallinen toimeenpano. Innasen mukaan Suomelle on iso etu, että meillä on tätä tekemässä jo yli 22 vuotta toiminnassa ollut elin.

"Meillä on työkalut valmiina. Toimeenpanon rakenteet ovat meillä vakiintuneet."

Innasen mukaan toimeenpanoa tukevat rakenteet ovat Suomessa myös keskimääräistä YK-jäsenmaata osallistavammat. Suomessa toimikunnan jäseninä on erittäin laajasti hallintoa, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja järjestöjä edustavia tahoja. Myös kirkolla on toimikunnassa edustajansa.

Erityisen poikkeuksellista Suomen mallissa on tasa-arvoisuus: jokainen toimikunnan jäsen on tasa-arvoinen muihin nähden.

"Kansainvälisissä yhteyksissä törmää usein epäuskoon, kun kerron meidän toimintatavastamme", Innanen toteaa, mutta lisää, ettei Suomenkaan malli ole syntynyt hetkessä.

"Se kuitenkin kuvaa erittäin hyvin suomalaista tasa-arvoista yhteiskuntaa."

Suomen kestävän kehityksen toimikuntaa leimaa jatkuvuus myös muussa kuin puhtaasti ajallisessa mielessä. Vaikka sen puheenjohtajana toimii kulloinenkin pääministeri, toimikunnan kausi ei ole sidottu hallituksen toimikauteen.

"Hallituksen vaihtuminen ei nollaa työtä, vaan uudet painotukset on pystytty rakentamaan hallituksista riippumatta."

Innanen kiittelee toimikuntaa myös siitä, että sen toiminta ei ole juuri politisoitunut. "Toimikunnan asiat koetaan yhteisiksi asioiksi."

Toimikunta ehti tulla Sami Pirkkalalle tutuksi jo vuosia ennen kuin hän runsas kuukausi sitten aloitti sen pääsihteerinä. Pirkkala siirtyi vuonna 2017 johtavaksi asiantuntijaksi kestävän valtioneuvoston kansliassa toimivaan kehityksen pääsihteeristöön.

Vuoteen 2017 asti Pirkkala työskenteli ulkoministeriössä. Diplomaattiurallaan hän päätyi vuonna 2013 mukaan neuvotteluihin, joissa valmisteltiin silloiset YK:n vuosituhattavoitteet korvaavaa järjestelmää.

"Tuo prosessi teki minuun suuren vaikutuksen. Tapa, jolla silloin päätettiin tuoda yhteen sekä sosiaalinen että ympäristöllinen kestävyys oli aivan uutta ajattelua", hän kertoo.

"Aikaisemmin köyhyyden poistaminen oli edennyt omaa raidettaan ja ympäristökysymykset omaansa."

Myös Suomessa toteutettiin samoihin aikoihin muutos, jossa kestävän kehityksen kysymykset siirrettiin ympäristöministeriöstä valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. Tämä tuki osaltaan katsantokulman laajentamista, Pirkkala arvioi.

Uutta oli myös näkökulman muutos, jossa kehittyvien maiden ja kehittymistä rahoittavien maiden rooleista luovuttiin. Sitäkin Pirkkala pitää erinomaisena uudistuksena.

"Suomi ei voi hoitaa omaa tonttiaan vain rahoittamalla globaalia muutosta vaan meidän tulee huolehtia kestävistä toimintatavoista myös kansallisesti."

Agenda 2030 -neuvotteluiden päätyttyä Pirkkalalle avautui mahdollisuus tulla mukaan Agenda 2030 -tavoitteiden kansalliseen toimeenpanotyöhön.

"Sillä tiellä nyt ollaan."

Lue lisää

Kestävän kehityksen mallimaa

Suomi maailman ykkösmaa kestävän kehityksen maavertailussa – pandemia syöksi kestävän kehityksen globaalisti alamäkeen

Vuoteen 2025 mennessä kaikki valikoimien puutuotteet ja pakkaukset ovat sertifioituja – K-ryhmä ja Lidl vastaavat huoleen metsäkadosta

Turvemaat ja naudat ehdolla suomalaisen ruokajärjestelmän kipupisteiksi – MTK:n Pietola: "Liian kapea näkökulma"