Maatalous

Luke: Hanhipeltojen perustamisessa kyse myös ammattiylpeydestä – viljelijät haluavat tuottaa ruokaa suomalaisille, ei hanhille

Valkoposkihanhet syövät nurmisadon lisäksi viljelijöiden hyvinvointia selviää Luonnonvarakeskuksen kyselytutkimuksesta. "Tulokset ovat hälyttäviä."
Lari Lievonen
Kyselyyn vastanneista lähes 90 prosenttia oli sitä mieltä, että päättäjät eivät ole reagoineet riittävästi hanhiongelmaan.

Luonnonvarakeskus (Luke) toteutti helmi–maaliskuussa kyselyn, johon vastanneista kaksi kolmasosaa, eli 140 viljelijää kertoi valkoposkihanhien aiheuttaneen vahinkoja viljelyksille.

Vahinkopinta-alojen määrä vaihteli muutamasta hehtaarista jopa satoihin hehtaareihin. Vahingot näkyvät viljelijän arjessa lisääntyneenä työmääränä ja huolena, sillä nautakarjalle tarkoitetusta rehusadosta menetetään merkittävä määrä.

"Peräti 85 prosenttia kaikista vastanneista arvioi valkoposkihanhien vaikuttavan kielteisesti kotikuntansa viljelijöiden ja yli puolet myös henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Hyvinvointia koskevia lukuja voidaan pitää hälyttävinä, ja ne vahvistavat aiempien tutkimushaastattelujen tuloksia", kertoo Luken tutkija Mikko Jokinen.

Valkoposkihanhia ja niiden aiheuttamia vahinkoja käsitellyt kysely lähetettiin Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän, Liperin ja Joensuun maanviljelijöille. Kysely toimitettiin 871 viljelijälle, joista 24 prosenttia vastasi. Eniten vastauksia saatiin Kiteeltä ja aktiiviviljelijöiltä.

Kysely on osa Luken Hanhipelto-hanketta, ja tässä esitetyt tulokset ovat alustavia.

Alkuvuodesta viljelijöissä oli enemmän hanhipeltojen kannattajia kuin niitä vastustaneita. Asia ei ole kuitenkaan kulttuurisesti yksinkertainen.

"Hanhipeltojen perustamisessa on kyse myös ammattiylpeydestä ja -identiteetistä. Moni haluaa tuottaa ruokaa mieluummin suomalaisille kuin hanhille. Hieman yli puolet vastanneista korosti tätä seikkaa, vaikka taloudellinen tulos olisikin sama hanhipeltoviljelijänä", Jokinen kertoo.

Yli puolet kyselyyn vastanneista viljelijöistä suhtautuu epäillen hanhipeltojen toimivuuteen. 80 prosenttia vastanneista arvelee, että toimiva hanhipelto edellyttää ampumalla karkottamista muilta pelloilta.

Lisäksi lähes kaikki vastanneet viljelijät olivat sitä mieltä, että hanhiongelman ratkaisu edellyttää kannan vähentämistä, ja luvanvaraisesti ammuttu hanhi tulisi saada käyttää ravintona.

Kysely tehtiin talvella ennen hanhipeltokokeilun käynnistymistä. Ensimmäisiä tuloksia hanhipeltojen toimivuudesta ongelman osittaisena lieventäjänä saadaan syksyllä 2021.

Kyselyyn vastanneista lähes 90 prosenttia oli sitä mieltä, että päättäjät eivät ole reagoineet riittävästi hanhiongelmaan. Enemmistö vastaajista katsoo myös, että valkoposkihanhea koskevaa lainsäädäntöä ei ole riittävästi avattu kansalaisille.

Paikallisiin maaseutupalveluiden viranomaisiin vastaajista valtaosa oli kuitenkin tyytyväisiä, Jokinen kertoo.

Viljelijät arvioivat, että korvaukset kattavat noin kolmasosan todellisista menetyksistä ja kustannuksista. Erityisesti luomuviljelijöiden mielestä korvauksen tulisi perustua menetetyn sadon laatuun eikä alueellisiin keskiarvotuotoksiin kuten nyt.

Lue lisää:

Komissiolta vaaditaan kirjelmässä valkoposkihanhen siirtämistä metsästettäväksi lajiksi - ministeri Leppä odottaa ministeri Mikkoselta allekirjoitusta

Kallis hanke: Näin paljon turvetuotantoalueiden muuttaminen hanhipelloiksi maksaa, kun alueilta on korjattava vesitalous, pinnanmuodot ja ravinnetasot

Katso video: Tällaista on hanhia pelloilta pois paimentavan Emmi Piiroisen työ – aamuvuoro alkaa kolmelta, käsilaserit ovat vielä jumissa postissa

Lue lisää

Hanhivahinkojen ennaltaehkäisystä aletaan maksaa korvauksia – valtioneuvosto hyväksyi maanantaina uuden lain

Viljelijöillä on keinot ja yhteisymmärrys valkoposkiongelman hoitoon – Varsinais-Suomen ely-keskukselta odotetaan tukea ratkaisulle

Valkoposkihanhien muutto etuajassa – keskiviikon jälkeen muuttosää ei suosi ja hanhet jäänevät Suomeen ruokailemaan

Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut – lintujen laskeutumishaluja hillinnee ainakin pohjoisessa kesken oleva sadonkorjuu