Maatalous

Pouta toi kylvökoneet takaisin pelloille – kylvöt ovat jäljessä tavanomaisesta yhdestä kolmeen viikkoa

Kylvösuunnitelmia on jouduttu jonkin verran muuttamaan, ja kevätrapsista on osassa sen viljelyalueesta jouduttu luopumaan käytännössä kokonaan. Herneestä ja härkäpavusta osa tullaan korjaamaan vihantana.
Rami Marjamäki
Tapio Nuutila kylvi mallasohraa maanantaina iltapäivällä Sastamalan Liuhalassa.

Runsaiden sateiden vuoksi pari viikkoa tauolla olleet kylvöt ovat jälleen päässeet tai pääsemässä käyntiin. Kylvöt venyvät tänä vuonna useimmilla alueilla kesäkuun puoliväliin, ennustetaan ProAgria-keskusten liiton kolmannessa, tiistaina julkaistussa kasvutilannekatsauksessa.

Maan eteläosassa tavanomaisesta kylvöaikataulusta ollaan jäljessä jo kaksi viikkoa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella ja Kymenlaaksossa paikoitellen jopa kolme viikkoa. Muualla maassa aikataulusta on jääty noin viikon, ProAgrian alueelliset kasvintuotannon asiantuntijat arvioivat.

Kylvöt ovat edenneet tilasta ja alueesta riippuen hyvin eri tahdissa ja erot ovat siksi suuret. Etelä-Suomea myöten on edelleen tiloja, jotka eivät ole pystyneet edes aloittamaan.

Kevätviljoista eniten kesken ovat ohran kylvöt. Useilla alueilla siitä on kylvämättä puolet.

Pisimmälle kylvöissä päässeilläkin alueilla eli Uudellamaalla, osassa Etelä-Suomen rannikkoaluetta, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa siitä on kylvämättä vielä 25–30 prosenttia.

Kevätvehnästä on kylvämättä tällä hetkellä vielä 10–30 prosenttia, Kaakkois-Suomessa sekä osassa Etelä-Suomen rannikkoaluetta noin puolet ja Kainuussa suurin osa. Monin paikoin kevätvehnä on päätetty korvata rehuohralla.

Kauran kylvöissä pisimmällä ollaan Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Näillä alueilla kaurasta on kylvettynä 75–85 prosenttia.

Kainuussa ja Lapissa kauran kylvöt ovat vasta alussa.

Kevätrapsin kylvöaika alkaa olla ohi. Sateiden takia suunnitellusta rapsialasta on jäämässä iso osa kylvämättä, esimerkiksi Hämeessä jopa 90 prosenttia.

Kevätrypsiä sen sijaan ehtii vielä kylvää, ja moni suunnittelee ottavansa sen mukaan kylvösuunnitelmiinsa.

Kevätrypsin kylvöt ovat pisimmällä Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, jossa rypsistä on kylvämättä enää 15–30 prosenttia. Kaakkois-Suomessa rypsin kylvöt ovat aivan alussa, muualla puolivälissä.

Sateet ovat haitanneet myös aikaisin kylvettyjä kasvustoja, jotka ovat orastuneet vaihtelevasti. Paikoin ne ovat kellastuneet liiallisen märkyyden vuoksi.

Parhaiten kevätviljoista on orastunut kevätvehnä.

Osalla pelloista on ollut jo usean viikon ajan riesana pinnan kuorettuminen, ja joitakin lohkoja on sen vuoksi jo kylvetty uudestaan. Kokonaisuudessaan märkyyden ja kuorettumisen vaikutukset näkyvät ProAgrian asiantuntijoiden mukaan kuitenkin vasta lähipäivien aikana.

Toisaalta samaan aikaan nurmet, syysviljat ja -öljykasvit sekä kumina ovat hyötyneet sateista ja ne ovat kasvaneet hyvin tai jopa erinomaisesti, asiantuntijat muistuttavat.

Syysvehnäkasvustot ovat korrenkasvuvaiheessa ja ruis tulossa tähkälle Etelä-Suomessa.

Syysvehnän ja rukiin kasvu arvioidaan hyväksi tai jopa erinomaiseksi lähes koko maassa. Ainoastaan Savossa ja Keski-Suomessa kasvustot arvioidaan tyydyttäviksi.

Syysöljykasvustot ovat harvinaisen hyviä ja kukkivat nyt runsaasti.

Sateet ja lämpö ovat lisänneet rikkakasvien torjuntatarvetta syysviljoilla, mutta kasvitaudeista ja tuholaisista ei ole ollut ongelmaa.

Rikkakasviruiskutukset ovat alkamassa myös ensimmäisinä kylvetyillä kevätviljapelloilla.

Kosteus ja lämpö ovat hyödyttäneet myös rikkakasveja, joten torjuntatarve on useimmilla tiloilla tavanomaista suurempi. Etelä-Suomen kevätviljapelloilla on runsaasti siemenrikkakasveja, joiden paras torjuntahetki on nyt käsillä.

Kasvitauteja ja tuholaisia on tänä vuonna monilla alueilla toistaiseksi tavanomaista vähemmän. Etelä-Suomessa viljakasvustoista on tavattu jonkin verran kirppavioituksia.

Syysöljykasveissa on ollut jonkin verran rapsikuoriaisia, mutta ne eivät ole aiheuttaneet merkittäviä ongelmia. Runsaat sateet ja kosteus lisäävät pahkahomeen riskiä.

Sokerijuurikkaat, herne ja härkäpapu ovat taimettuneet tyydyttävästi tai hyvin lukuun ottamatta Keski-Suomea, jossa taimettuminen on jäänyt välttäväksi.

Myös sokerijuurikas-, herne- ja härkäpapupelloilla on runsaasti rikkakasveja.

Joillakin tiloilla härkäpapukasvustot ovat kärsineet märkyydestä ja niiden tilalle on jouduttu kylvämään ohraa tai kauraa. Kuminakasvustot ovat aloittamassa kukintaansa Etelä-Suomessa.

Toukokuun puolivälin jälkeen alkanut sadejakso on ajanut viljelijät tekemään merkittäviä muutoksia kylvösuunnitelmiin, ProAgria-keskusten asiantuntijat kertovat.

Kevätvehnää on vaihdettu ohraksi, härkäpavun kylvöstä luovuttu, rapsi vaihdettu rypsiksi, nurmialaa kasvatettu, myöhäiset lajit ovat vaihtuneet rehuviljoihin ja mahdollisuuksien mukaan rypsiin sekä myöhäiset lajikkeet aikaisiin.

Nyt kylvettäviä palkokasveja aiotaan korjata vihantana rehuksi.

Viljalohkoja on myös vaihdettu riistapelloiksi.

Tämän viikon säät ratkaisevat paljon, kuinka paljon saadaan kylvettyä esimerkiksi kohtalaisen aikaista kauraa. Jos edessä on pidempi pouta, niin monella alueella kylvämättömän peltoalan arvioidaan jäävän viiteen prosenttiin.

Märimpiä peltoja tai märkyyden takia kylvämättä jääviä pellon osia suunnitellaan jätettäväksi kesannolle tai kylvettäväksi yksivuotiselle nurmelle.

Osalla alueista katseet on käännetty tulevaan kauteen. Syysviljojen ja -öljykasvien viljelyalojen arvioidaan kasvavan, mutta kaikille tiloille niiden viljely ei ole sopivin ratkaisu, ProAgrian asiantuntijat korostavat.

Lue myös:

”Pelloilla ennennäkemättömän märkää” – keskiviikon sade pidensi kylvöjen pakkotaukoa entisestään

Kalajokisella perunatilalla ei vielä paineta paniikkinappulaa, vaikka istutusta ei ole edes päästy aloittamaan: "Peruna on istutuksen suhteen joustava"

Nurmijärvellä vedettiin erikoinen ässä hihasta: Märkään peltoon kylvetään ohraa pintalevittimellä

Lue lisää

Syyskylvöisten kasvien kauppa on jo alkanut – siemenet tilattava ajoissa, jotta halutun lajikkeen saa varmasti

Nurmisäilörehuvuosi näyttää hyvältä – "Vain kaksi satoa voi riittää"

"Kevytmuokatut ja suorakylvetyt alat kärsivät sateista eniten" – Laihialla kylvökausi venähti kuukaudeksi

Kevätrypsin viljely yhä suositumpaa – sateinen kevät houkutteli vaihtamaan viljelysuunnitelmia