Maatalous

Rannalla laiduntavat naudat viihtyvät ja viehättävät silmää, mutta onko veteen joutuva lanta ongelma?

Laidunnus on uhanalaisten merenrantaniittyjen tärkein ja kustannustehokkain hoitomuoto.
Pekka Fali
Rantalaiduntaminen estää rantojen pusikoitumista ja parantaa eläinten hyvinvointia.

Merenrannoilla laiduntavat eläimet tekevät tärkeää luonnonhoitotyötä, mutta laidunnuksen vesistövaikutukset herättävät monen mielessä huolta. Pilaako eläinten lanta rantaveden?

Tätä tutkitaan nyt vuoden alussa käynnistyneessä Rantalaidun-hankkeessa.

Rantalaidunten ja laiduntamattomien vertailualueiden edustojen vesistöistä tutkitaan suolisto- ja taudinaiheuttajamikrobien esiintymistä. Taudinaiheuttajia selvitetään myös laidunten lantanäytteistä.

”Tulosten perusteella päivitämme arviota rantalaidunnuksen aiheuttamista hygieniariskeistä vesien virkistyskäytölle ja suosituksia riskien minimoimiseen”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Tarja Pitkänen, joka työskentelee myös apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa.

Hygieniariskien lisäksi tutkitaan myös veden rehevöitymisriskiä.

Laidunrannalle ei kerry yhtä paljon kasvibiomassaa kuin laiduntamattomalle rannalle, ja osa laidunnetun kasvillisuuden ravinteista sitoutuu eläinten kasvuun.

Eläinten kautta niityltä poistuvien ravinteiden määrää voidaan arvioida laskennallisesti. Typen ja fosforin kulkeutumista laitumelta meriveteen arvioidaan vertaamalla laidunnettujen ja laiduntamattomien alueiden vierestä kerättyjen vesinäytteiden ravinnepitoisuuksia.

Hankkeessa rantalaiduntamista tarkastellaan myös elinkeinon, eläinten hyvinvoinnin ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista.

Merenrantaniityt ovat tärkeä elinympäristö monille harvinaistuneille kasvi- ja eläinlajeille. Avoimen rantaniittymaiseman ylläpito vaatii säännöllistä hoitoa.

Laidunnus on luontotyyppinä äärimmäisen uhanalaisten merenrantaniittyjen tärkein ja kustannustehokkain hoitomuoto.

”Laiduneläimet tekevät tärkeää luonnonhoitotyötä, jota ilman rannat kasvavat herkästi umpeen ja matalakasvuisten niittyjen lajit häviävät”, toteaa tutkija ja hankkeen projektivetäjä Marika Laurila Luonnonvarakeskuksesta.

”Rantalaiduntaminen parantaa eläinten hyvinvointia, sillä se mahdollistaa luontaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisen ja edistää terveyttä”, toteaa Satu Raussi, johtava asiantuntija Eläinten hyvinvointikeskuksesta.

Ennen kuin eläimet pääsevät rantalaitumelle, viljelijällä on takana monta työvaihetta alkaen tilalla tehtävästä eläinten valinnasta ja valmistelusta, päätyen aitojen kunnostamiseen maastossa.

Laidunten valvonta teettää paljon töitä pitkin kesää. Eläinten hyvinvointia on seurattava säännöllisesti ja huolehdittava, että niin eläimet kuin aidat pysyvät kunnossa ja eläimillä riittää ruokaa.

Rantalaidunten käytöllä on vaikutuksia myös tilan muihin resursseihin. Peltopinta-alaa vapautuu esimerkiksi säilörehun tuotantoon ja tilan rehuomavaraisuus kasvaa.

Rantojen hoidon suunnittelussa on osattava huomioida monia eri tekijöitä alueen luonnon erityispiirteissä ja käyttötarpeissa. Tarvittavaa taustatietoa ei aina ole helposti saatavilla.

Rantalaidun-hankkeessa parannetaan tiedon kulkua eri toimijoiden välillä sekä kehitetään uusia käytäntöjä ja välineitä hoidon suunnitteluun, seurantaan ja neuvontaan.

”Sopimuskäytäntöjä kehittämällä ja neuvontaa vahvistamalla haluamme kannustaa viljelijöitä perinnebiotooppien hoitoon sekä lisätä hoidon vaikuttavuutta”, kertoo maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa ProAgria Oulusta.

Kaksivuotista hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, ProAgria Oulu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto sekä Eläinten hyvinvointikeskus.

Lue lisää

Puurijärvi on Etelä-Suomen paras lintujärvi, sanoo asiantuntija – alueella viihtyvät härkälintu, kaulushaikara ja ruskosuohaukka

Hallinto-­oikeus ei mennyt asian ulkopuolelle

Erikoinen lupaehto johti hankaliin koukeroihin: Vasikat oli myytävä veljelle ja ostettava takaisin, sillä tilallisen omissa nimissä ne eivät saaneet laiduntaa rannassa

Onko rantalaidunnus sallittua? Näin ympäristöministeriö vastaa