Maatalous

Peltomaan fosforipitoisuutta ei tulisi nostaa kasvien todellista tarvetta korkeammaksi – kastelu varmentaa ravinteiden saatavuutta

Lannoituksen tarpeenmukaisuudella voidaan vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta. Fosforia ja typpeä on annettava vihanneksille kohtuullisesti.
Saara Lavi
Vihannesten ja muiden erikoiskasvien tuotannossa on tärkeää varmistaa viljelyn taloudellinen kannattavuus ja samalla hallita viljelyn aiheuttamaa ympäristökuormitusta.

Vihannekset eivät vaikuta olevan selvästi vaativampia maan fosforipitoisuuden suhteen kuin viljat tai nurmet, tiedottaa Luke.

Normaalivuosina maan omat fosforivarannot riittävät varmistamaan sadontuoton mailla, joiden fosforipitoisuus on tyydyttävä. Hyvässä ja sitä korkeammissa maan fosforiluokissa vuotuinen fosforilannoitus ei ole taloudellisesti järkevää.

"Tulosten mukaan vihannekset eivät vaikuta olevan selvästi vaativampia maan fosforipitoisuuden suhteen kuin viljat tai nurmet, joiden satovasteista on tehty huomattavasti enemmän tutkimusta", kertoo Luken erikoistutkija Terhi Suojala-Ahlfors.

Fosforilannoitus tuotti selkeää sadonlisää joinakin koevuosina mailla, joiden fosforipitoisuus oli korkeintaan tyydyttävässä viljavuusluokassa. Korkeampien viljavuusluokkien mailla ei vuotuinen fosforilannoitus vaikuttanut sadon määrään tai sen laatuun.

"Kun kokeissa matalien viljavuusluokkien mailla lisättiin kevätlannoituksessa fosforia suurin ympäristöohjelmassa sallittu määrä, peltoon jäi käyttämätöntä fosforia useita kymmeniä kiloja. Korkeampien viljavuusluokkien mailla fosforitaseet olivat ympäristöohjelmien sallittuja lannoitusmääriä käytettäessä alijäämäisiä, ja maahan aiemmin kertynyt fosfori tyydytti sadon fosforitarpeen", kertoo Luken erikoistutkija Risto Uusitalo.

Riski hävikille kasvaa maan fosforipitoisuuden kasvaessa, joten peltomaan fosforipitoisuutta ei tulisi nostaa kasvien todellista tarvetta korkeammaksi. Kasvukauden ulkopuolinen sää vaikuttaa merkittävästi ravinnekuormituksen määrään.

Kastelu on vihannesviljelmillä tarpeen sadon turvaamiseksi ja ravinteiden tehokkaan käytön varmistamiseksi.

Lue lisää

70 miljoonaa viljakiloa lastattiin vientiin huhtikuussa – Alkoholin viennissä neljänneksen arvonnousu

"Koko elinkeino on vaarassa" – Kuusamon porotilat tuskastelevat vasojensa joutumista petojen suuhun, kun haaskaruokintapaikat nostavat karhujen ja susien kannat ylös

“Pohjaveden pinnan hallinta suometsissä on avaintekijä" – suometsien kestävään hoitoon kehitellään uutta suunnitteluvälinettä

Kananmunan ympäristövaikutukset ovat alle puolet sianlihan vaikutuksista - "Erityisesti tuontisoijan käyttö rehussa lisää ympäristökuormaa"