Maatalous

Kahden konstin kalkki levitetään kasvukaudella – parantaa sekä maan rakennetta että vesien kuntoa, katso videolta miten kuiva kalkki pöllyää muokattaessa

Rakennekalkin teho perustuu poltettuun tai sammutettuun kalkkiin, jotka reagoivat savihiukkasten kanssa ja saavat ne muodostamaan välilleen vahvojen sidoksia. Tuloksena on toimiva mururakenne.
Kimmo Haimi
Rakennekalkki pitää muokata maahan 48 tunnin kuluessa, jotta se parantaa maan rakennetta toivotulla tavalla. Juha Mikkola äesti peltonsa saman tien levityksen jälkeen.

Märästä keväästä huolimatta nurmijärveläinen savimaa pöllyää näyttävästi kahden traktorin perässä.

Traktoreista ensimmäinen on Sam Borupin. Hän levittää pellolle rakennekalkkia. Jälkimmäinen vetää äestä ja sekoittaa levitetyn massan muokkauskerrokseen.

Pellon omistajan, Palomäen tilaa viljelevän Juha Mikkolan mukaan pelto on muokattu ennen kalkitusta kolmeen kertaan. Ensimmäisen kerran pellolle tehtiin sänkimuokkaus noin kuukausi ennen levitystä, ja uudelleen pelto äestettiin kahdesti viikkoa ennen levitystä.

"Olisi voinut kahdellakin muokkauksella mennä, mutta halusin varmistaa, että pelto on varmasti riittävän kuiva", Mikkola pohtii.

Rakennekalkki vaatii nimenomaan riittävän kuivaa savespitoista maata toimiakseen oikein eli parantaakseen maan rakennetta, kertoo Soilfoodin kalkkien tuoteryhmäpäällikkö Mika Malin.

Rakennekalkilla parannetaan – aivan nimensä mukaisesti – savimaan rakennetta eli maan mururakennetta ja vedenläpäisevyyttä.

Rakennekalkin teho perustuu poltettuun tai sammutettuun kalkkiin eli kalsiumoksidiin tai kalsiumhydroksidiin. Poltettu tai sammutettu kalkki reagoi savihiukkasten kanssa ja saa ne muodostamaan välilleen vahvojen sidoksia. Sen seurauksena maahan muodostuu toimiva mururakenne.

"Soilfoodin rakennekalkissa reaktiivisena aineena on sammutettu kalkki", Malin kertoo.

Rakennekalkki kuuluu myös Nordkalkin valikoimaan. Nordkalkin tuotteessa reaktiivisena aineena käytetään sekä poltettua että sammutettua kalkkia, kertoo myyntipäällikkö Jan Drugge.

Rakennekalkilla käsitelty reilun kymmenen hehtaarin lohko on ensimmäistä vuotta Mikkolan omistuksessa. Alun perin useammasta pienemmästä lohkosta koostunut ala yhdistettiin yhdeksi peruslohkoksi aiemmin tänä vuonna.

Käsittelyn jälkeen pelto on jonkin aikaa avokesannolla – "Alun perin piti laittaa vehnälle, mutta kun tämä kevät", Mikkola toteaa – ja heinäkuussa siihen kylvetään syysrapsi.

Ensi vuoden jälkeen vuorossa on vehnä tai kaura suojaviljana ja sen alle kylvettävä uusi heinäkasvusto.

Vilja korjataan todennäköisesti kokoviljasäilörehuksi. Kun kasvusto pahnoineen korjataan pellolta pois, jäljelle jää puhdas sänki ja uusi heinäkasvusto pääsee paremmin kasvamaan, Mikkola perustelee.

Mikkolan mukaan hevosheinä on ollut Palomäen tilan pääviljelykasvi vuodesta 2008 lähtien. Jos tukipolitiikka olisi toisenlainen kuin on, viljasta olisi tilalla luovuttu jo kokonaan. Tähän kokonaisuuteen kokoviljasäilörehuyhteistyö lähiseudun karjatilojen kanssa sopii hänen mukaansa erinomaisesti.

Pitkään jatkuneen nurmikasvuston ansiosta maan rakenne Palomäen tilan pelloilla on kokonaisuudessaan hyvä, ja tärkein syy rakennekalkinkin käyttöön on Mikkolan mukaan hyvän pH-tasapainon ylläpito. Miksi Mikkola sitten on päätynyt rakennekalkkiin, vaikka pellolla ei rakennevaurioita olekaan?

"Jos pellolta haluaa korjata hyviä satoja ja hyvälaatuista heinää, siitä on pidettävä hyvä huoli. Rakennekalkitus parantaa peltomaan kuntoa eli maan rakennetta ja vesitaloutta entisestään."

Tämä on Mikkolan mukaan tärkeää siksikin, että varsinkin korjuuaikana pellolla joudutaan väistämättä kulkemaan raskaalla kalustolla. Rakennekalkituksella niiden myötä mahdollisesti syntyviä vaurioita voidaan korjata ja tulevaisuuden haittoja ennaltaehkäistä.

Palomäen tilan pelloilla rakennekalkkia levitettiin tänä vuonna yhteensä reilulle 20 hehtaarille. Levitysmäärä on 6 000 kiloa hehtaarille eli kokonaismäärän kuljettamiseen tarvittiin yhteensä kolme täysperävaunullista rekkaa, Mikkola kertoo.

Malinin mukaan rakennekalkki pitää levittää pellolle aina kasvukaudella, jos sen rakennevaikutukset halutaan hyödyntää. Kyse ei ole niinkään vuodenajasta vaan muokkauksesta: rakennevaikutukset edellyttävät, että kalkki muokataan maahan mahdollisimman nopeasti. Ehdoton takaraja on 48 tuntia, mutta mitä nopeammin, sen parempi.

Sillä, missä vaiheessa kasvukautta rakennekalkki levitetään, ei ole niinkään vaikutusta, kunhan maa on levitykseen riittävän kuivaa ja muokkaantuvaa, Malin täsmentää.

"Toki kalkki voidaan levittää talvellakin, mutta silloin sillä saadaan ainoastaan pH-vaikutus tavallisen kalkin tavoin."

Mikkola pohtii, että kalkin kevätlevitys sopii nykyisin Etelä-Suomen pelloille jopa paremmin kuin talvilevitys.

"Viime talvenakaan maa ei ollut pakkasista huolimatta yhtään roudassa."

Nordkalkin Druggen mukaan rakennekalkkia testanneiden viljelijöiden palaute on ollut hyvin myönteistä.

"Eräs viime syksynä rakennekalkkia käyttänyt viljelijä kertoi, että rakennevaikutus oli tänä keväänä selvästi huomattavissa. Maa oli huomattavasti mureampi ja helpompi muokata."

Kimmo Haimi
Juha Mikkola on tyytyväinen kokemuksiinsa rakennekalkista. Levitystä seuraamassa myös Soifoodin tuotepäällikkö Mika Malin.
Lue lisää

Rakennekalkin suosio kasvussa – vaikea kevät saanut osan viljelijöistä kiinnostumaan maan rakenteen parantamisesta

Yle uutiset: Lappeenrannassa Nordkalkin kaivoksen lähellä asuvat ihmiset vaativat kaupungilta mittavia korvauksia kiinteistöjensä mahdollisesta arvon alenemisesta

Kipsin aika ravinnevalumien ehkäisyssä on Ilkka Herlinin mielestä ohi – veli Antti Herlin on toista mieltä

”Pelloilla ennennäkemättömän märkää” – keskiviikon sade pidensi kylvöjen pakkotaukoa entisestään