Maatalous

Selkäkipuja valittaa kaksi kolmesta maataloudessa työskentelevästä – lue vinkit riskien vähentämiseen

Pidä ajettavat koneet ja laitteet kunnossa, kiinnitä huomiota työ- ja ajotapaan, yhdistä työvaiheita, hyödynnä työkiertoa, vältä nostamista...
Kimmo Haimi
Selkäkipujen syntyä pitäisi yrittää ehkäistä ennen kuin ollaan lääkekierteessä.

Maataloudessa työskentelevillä esiintyy erityisen paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuonna 2020 julkaiseman raportin mukaan 69 prosenttia työntekijöistä on raportoinut selkäkivuista.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat maatalousyrittäjillä suhteellisesti enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä kuin muilla työeläkevakuutetuilla, Työterveyslaitos tiedottaa.

"Lisääntyneestä koneellistamisesta ja automaatiosta huolimatta esimerkiksi karja- ja puutarhatalous sisältää edelleen raskasta lihastyötä ja staattisia työasentoja", kertoo erikoistutkija Veli-Matti Tuure Työtehoseurausta.

Tuure oli mukana Luonnonvarakeskus Luken, TTS Työtehoseuran ja Perunantutkimuslaitos Petlan HortiProw-yhteishankkeessa, jossa tuotettiin käytännönläheiset tietokortit työterveyshuollolle.

Vaikka hankkeessa keskityttiin erityisesti puutarha-alaan, sen tuottamia oppeja voidaan hyödyntää yleisemminkin maataloudessa.

"Tietokorteissa on kuvattu töiden erityispiirteitä tuotantosuunnittain sekä vuosisykliin pohjautuvia työvaiheita kuormitustekijöineen. 25 mukana ollutta yritystä kehitti ratkaisuja kuormituksen keventämiseksi", Tuure kertoo.

Maatiloilla työskennellään ajettavilla työkoneilla, joiden aiheuttama kehotärinä on merkittävä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskitekijä.

"Kun valitaan ajoneuvoja työkäyttöön, kannattaisi aina arvioida kyseisen laitteen tärinäaltistusta ja -vaimennusta. Valitettavasti kehotärinätasoista on saatavissa niukasti tietoa", Tuure toteaa.

Koska tärinää ei voida täysin poistaa, sen aiheuttamaa kuormitusta tulisi vähentää.

Tuure neuvoo pitämään koneet ja laitteet kunnossa, kiinnittämään huomiota työ- ja ajotapaan, organisoimaan työtä esimerkiksi työvaiheita yhdistämällä sekä hyödyntämään työkiertoa. Ylipäätään kannattaa välttää pitkään työskentelyä saman työtehtävän parissa.

Tuure kehottaa pohtimaan kuormittavien työtehtävien tarpeellisuutta. Lähtökohtana tulisi olla, että nostamista vältetään.

Kantamisen sijaan voi hyödyntää kuljettimia tai rullakoita ja pohtia, ovatko kaikki siirrot tarpeellisia.

Maataloudessa on paljon toistotyötä. Niissä tärkeää olisi varmistaa työkierron lisäksi hyvä työasento.

"Toistotyössä tulisi arvioida esimerkiksi työtason korkeus, ja sen tulisi mielellään olla säädettävissä. Tuki- ja liikuntaelimistön kannalta hyödyllistä on, jos työtä tehdessä voisi välillä vaihtaa puolta", Tuure sanoo.

Maataloudessakin yleistyneessä istumatyössä tulisi pitää selkä suorana ja tukevasti kiinni selkänojassa niin, että luonnollinen notko säilyy eikä alaselkä pyöristy. Myös istuimen säädöt kannattaa tarkistaa.

Kädet koholla tehtävää työtä voisi helpottaa ulkoisten tukirankojen eli eksoskeletonien avulla myös puutarha-alalla ja maataloudessa.

"Muilta aloilta saatujen alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että ulkoisten tukirankojen avulla kuormitusta voitaisiin kohdistaa tasaisemmin olan, ylä- tai alaselän lihaksiin", kertoo erikoistutkija Satu Mänttäri Työterveyslaitoksesta.

Lue lisää

Elinkeinoelämän järjestöt: Työterveyttä hyödynnettävä koronarokotuksissa

Joka neljännellä 40–45-vuotiaalla on merkittävä työkykyyn vaikuttava riski – "Ennusteen tulos on hälyttävä"

Osa sisäilmasta sairastuneista hyötyi terapiasta – tutkimuksessa mukana olleille hengitysoireita, erilaisia kipuja, vatsaoireita, päänsärkyä ja yleisoireita

Sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä ennustavan algoritmin lupaillaan tuovan pienimuotoisen mullistuksen työterveyshuoltoon lähivuosina