Maatalous

Vain puolet Suomen uuhista kuuluu tuotosseurantaan

Suomessa on noin 700 ammattimaisesti lammastaloutta harjoittavaa tilaa.
Jaana Kankaanpää
Maassamme on kolme alkuperäistä lammasrotua suomenlammas, kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas. Kaikista Suomessa kasvatettavista roduista suomenlammas on ehdottomasti suosituin.

Suomessa oli viime vuonna Luonnonvarakeskus Luken tilastojen mukaan 140 200 lammasta, joista uuhia oli noin 70 000. Vain noin kolmannes niistä oli viime vuonna mukana ProAgrian ylläpitämässä tuotosseurannassa.

Olisi hyvä, jos alkuperäisrotujemme uuhia saataisiin seurantaan nykyistä enemmän. Näin voitaisiin varmistaa alkuperäisrotujen sukulinjojen säilyminen, sanoo kotieläinasiantuntija Marja Jalo ProAgria Etelä-Suomesta.

Hänen mukaansa ei olisi pahitteeksi, jos mukaan tulisi enemmän tuontirotuisia uuhia. Seurannan avulla pystyttäisiin välttämään niiden sukusiitos.

Vertailunvuoksi todettakoon, että tuotosseurantaan kuuluu noin 72 prosenttia maamme lypsykarjoista eli noin 80 prosenttia kaikista lehmistä.

Lampureiden kiinnostus jalostukseen ja tuotosseurantaan lisääntyisi, jos kuluttajat arvostaisivat suomalaista karitsanlihaa ja pitäisivät tärkeänä lampaiden terveyden edistämistä, rotupuhtautta sekä alkuperäisrodun säilyttämistä, Jalo pohtii.

"Kun kuluttajat vaatisivat kotimaista lihaa, tuottajat motivoituisivat tavoittelemaan parempaa tulosta ja eläinterveyttä seuraamalla tuotannon ja jalostuksen edistymistä tuotosseurannan avulla."

Tuotosseurantaan kuuluminen auttaa lampuria keräämään tietoa, jonka perusteella hän voi kehittää lammastalouttaan.

Lampuri pystyy esimerkiksi vaikuttamaan karitsan pitämisen kannattavuuteen sillä, miten nopeasti eläin kasvaa teuraspainoiseksi.

Tuotosseurannassa olevat karitsat kasvoivat viime vuonna keskimäärin 242 grammaa päivässä. Paras 10 prosenttia karitsoista kiri 368 grammaan.

Suomenlammaskaritsa kasvoi päivässä keskimäärin 256 grammaa, parhaan kymmenyksen yltäessä 373 grammaan.

Teuraaksi meneviä karitsoita kasvatettiin 244 päivää, jolloin teuraspaino oli 20,7 kiloa.

Kaikkien uuhien vuonuekoko eli syntyneiden karitsoiden määrä per uuhi on 2,8 vuodessa.

Alkuperäisrotujemme niin sanottu sikiävyys on korkein, 2,5 karitsaa. Ensimmäisen kerran karitsoiva uuhi saa yleensä yhden karitsan, myöhemmin jälkeläisiä voi olla jopa 6, Jalo kertoo.

Liharotuiset uuhet saavat kerralla keskimäärin 1–2 karitsaa.

Suomessa on noin 700 ammattimaista lammastilaa. Määrä pysyttelee vuodesta toiseen kutakuinkin ennallaan.

Keskimäärin lammastilalla on 61 uuhta; pieniä alle 50 uuhen tiloja on paljon. Noin 90 tilalla on yli 100 uuhta. Maamme suurimmalla lammastilalla uuhia on 700–800, Jalo kertoo.

Nyt lampurit lykkäävät uusia investointeja siihen saakka, kunnes uuden vuonna 2023 alkavan EU:n maatalouspolitiikan (cap) -ohjelmakauden tukiehdot ovat selvillä.

Samasta syystä lammastalouden aloittamista harkitsevat eivät vielä tee päätöksiä uudesta tuotantosuunnasta, ProAgria kertoo tiedotteessaan.

Alkuperäisrotumme suomenlammas, kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas pitävät hallussaan suosikkirodun asemaa. Ykkösenä on suomenlammas, karitsoivista uuhista 70 prosenttia edustaa tätä rotua.

Suomenlammas on suosittu rotu myös risteytyksissä, kuten esimerkiksi suomenlammas-texel ja suomenlammas-dorset yhdistelmät, ProAgria tiedottaa.

Maassamme kasvatettavia liharotuja ovat texel, oxford down, rygja ja dorset. Uudempiin tulokkaisiin kuuluvat suffolk, itäfriisiläinen maitolammas, ruotsalainen turkislammas ja dorper.

Lue myös:

Suomalaiset lehmät rikkoivat ennätyksen – tuotosseurannan maitotilojen keskituotos kipusi yli 10 000 maitokilon

Lue lisää

Maataloustukien uudistuksen aikataulu huolestuttaa Suomessa: Komission käsittely voi venyä syksyyn – aikaa kotimaan valmisteluun jää niukasti

Viljelijän aseman paraneminen jää haaveeksi cap-uudistuksessa – ratkaisut täytyisi etsiä kilpailulainsäädännön puolelta ja markkinoilta

Yhdeksän EU-maata ei toimittanut cap-suunnitelmaansa komissiolle määräaikaan mennessä – joukossa Saksa ja Belgia

Suosaaren tila jalostaa "pussihousuisia" texel-lampaita: "Parasta on päästä kokeilemaan uusia sukulinjoja. Silloin saa keväällä odottaa, mitä sieltä nyt tulee."