Maatalous

Video: Tästä ohrasta odotetaan yli 8 000 kilon hehtaarisatoa – ”Syysviljojen viljely on riskien hajauttamista”

Siementoimittajat varautuvat lisääntyneeseen syysviljojen siementen kysyntään tuomalla markkinoilla reilusti uusia lajikkeita.
Piia Pesola
Pauli Perholla kasvaa Kuusiston tilallaan Kosmos-syysohraa 17 hehtaarilla. Puintiin päästään todennäköisesti ensi viikolla.

Siemenkauppiaat kertovat, että syysviljat kiinnostavat selvästi enemmän kuin viime vuosina.

”Syynä on satovarmuus ja -potentiaali, jotka ovat parempia kuin kevätviljoilla. Lisäksi hankalien kylvöjen seurauksena peltoja voi vapautua normaalia aiemmin”, toimitusjohtaja Antti Ollila Tilasiemeneltä arvioi.

Keskiviikkona uusista lajikkeista sai esimakua Peltosiemen Oy:n järjestämässä pellonpiennartilaisuudessa Ypäjällä. Siemenviljelijä Pauli Perhon tilalla kiinnostuneet pääsivät näkemään tämä hetken suosituinta syysohralajiketta Kosmosta.

Perho odottaa tänä vuonna Kosmoksesta jopa yli 8 000 kilon hehtaarisatoa.

”Jos kelit jatkuvat tällaisena, ensi viikolla puidaan”, Perho arvioi.

”Kosmos on isojyväinen ja monitahoinen lajike. Kylvömäärät ovat pieniä, jopa alle 120 kiloa hehtaarille. Matala kylvömäärä perustuu Kosmoksen voimakkaaseen versontaan”, Teemu Junttila Junttilan tilalta kertoo.

Tila on Peltosiemen-ketjuun kuuluva maatilapakkaamo.

Syysohrien kylvöalat ovat olleet viime vuosina nosteessa.

”Vuonna 2015 kylvöala oli alle 50 hehtaaria, vuosi sitten ala oli vajaa 500 hehtaaria ja tänä vuonna jo 1 180 hehtaaria”, Junttila summaa.

Määrä on kuitenkin vielä niin vähäinen, että virallisia lajikekokeita ei tehdä. Junttila ennustaa syysohrien kylvöalan nousevan uusille tuhansille tänä syksynä.

Kosmosta saa myös Hankkijalta, missä valikoimassa on myös uusi hybridilajike SY Galileoo -syysohra. Viljelyvarmalla lajikkeella on korkea satopotentiaali, kertoo Hankkijan vilja- ja nurmisiementen tuoteryhmäpäällikkö Tuomas Uusitalo.

”Syysviljojen siementen saatavuus on tällä hetkellä hyvä ja kaikkia Hankkijan valikoimassa olevia lajikkeita löytyy. Kysyntä tulee olemaan kuitenkin suurta. Siemenet kannattaa hankkia ajoissa, jotta saa varmasti haluamansa lajikkeen”, Uusitalo muistuttaa.

Teemu Junttila arvioi, että syysviljojen siemeniä kyllä riittää kaikille halukkaille, mutta uudet lajikkeet ja syysohran siemenet saattavat loppua.

Myyntipäällikkö Heikki Alastalo kertoo, että myös Lantmännenin syysviljojen siementen kauppa on käynyt vilkkaasti. Esimerkiksi tämän vuoden sato syysohra SU Ellenistä on jo käytännössä myyty. Ellen on muun muassa Matrosta 6 päivää aikaisempi lajike. Sitä myy Lantmännenin lisäksi Tilasiemen.

”Itsekin viljelijänä aion tehdä syysvehnän ja rukiin ostopäätökset vasta elokuun alkupuolella. Vehnääkin saa varmasti vielä syyskuussa, mutta lajikevalikoima on silloin suppeampi”, Alastalo huomauttaa.

Lantmänneniltä tulee markkinoille uusi Igloo-syysvehnä, josta myös Peltosiemenellä on myyntiedustus, kertoo Alastalo. Virallisissa lajikekokeissa Igloo peittosi muun muassa Ceylonin satotasossa. Kasvuaika on sama.

Tilasiemeneltä tulee Ollilan mukaan syksyn kylvöille peräti neljä uutta vehnälajiketta, Creator, Informer, RGT Kilimanjaro sekä Stinger.

”Olemme pyrkineet hakemaan eri kasvuaikaisia lajikkeita, jotta syysvehnän korjuuikkunaa saadaan pidennettyä”, Ollila sanoo.

Hän muistuttaa myös syysruisvehnästä, joka on talven- ja kuivuudenkestävämpi kuin syysohra. Tilasiemeneltä on tulossa syksyn kylvöille uusi syysruisvehnä SU Toppus.

Alastalo kannustaa viljelijöitä syysviljojen kylvöille.

”Syysviljojen viljely on riskien hajauttamista. Jos kevätkylvöillä on hankaluuksia eivätkä kevätviljat onnistu, syysviljoilla saatetaan pärjätä ja toisin päin.”

Lue lisää

Syysohran puinti aloitetaan ennätysaikaisin – kokemus syysohrasta on ollut hyvä

Tässäkö Suomen monipuolisin viljelyalue? Kieräkujalla kokeillaan rohkeasti uutta – "Kilpailuvaltti se varmaan on, että ei ole kaikilla samaa"

Nurmiseokselta haetaan monipuolisuutta, laatua ja kestävyyttä – tilakohtainen seosten suunnittelu lisääntyy

Syysohra ja -vehnä talvehtivat hyvin Hämeessä – Jari Eerola viljelee syyskasveja pitkälti ympäristösyistä