Maatalous

Mielipide: Hallitseeko työ yrittäjää vai yrittäjä työtään? Menestyvä viljelijä erottuu ei-menestyvistä hyvillä käytännöillään

Menestyvä yrittäjä tuntee itsekin menestyvänsä, käyttää kirjallisia sopimuksia ja suunnitelmia ja voi hyvin, kirjoittaa TTS:n erikoistutkija Janne Karttunen MT:n yliössään.
Yksi menestyvillä yrittäjillä tunnistetuista hyvistä käytännöistä on kirjallisten sopimuksien ja suunnitelmien käyttö, kirjoittaa Janne Karttunen.

Maatalousyrittäjänä menestymisestä voi saada luotettavamman kuvan, kun sitä mitataan yhtä aikaa usealla mittarilla. Smart Farmers -hankkeessa menestymistä mitattiin tuotannon taloudellisen kannattavuuden sekä yrittäjän kokeman menestymisen ja työkyvyn valossa. Menestyjillä nämä seikat olivat kutakuinkin kunnossa. Ei-menestyjillä oli haasteita niiden kaikkien kanssa.

Hyvä uutinen on, että menestyminen ei ole vain usein esillä olevien suurten ja laajentavien tilojen yksinoikeus. Menestyviä yrittäjiä löytyy peltoalaltaan sekä keskikokoista pienemmiltä että suuremmilta kasvi- ja eläintiloilta.

Miten nämä menestyvät yrittäjät sitten eroavat ei-menestyvistä kollegoistaan, joita myös löytyy kaikenkokoisilta ja -tyyppisiltä tiloilta?

Yksi menestyvillä yrittäjillä tunnistetuista piirteistä – hyvistä käytännöistä – on ei-menestyjiä yleisempi kirjallisten sopimuksien ja suunnitelmien käyttö. Tämä kirjallinen materiaali liittyy muun muassa tuotantoresurssien käyttöön sekä henkilö- ja tuotantoriskien hallintaan.

Esimerkiksi erilaiset tarkistuslistat ja sopimukset voivat toimia yrittäjän muistin tukena. Ne ohjaavat ottamaan huomioon kuhunkin asiaan liittyvät tärkeimmät yksityiskohdat ja välttämään ilmeisimmät hankaluudet.

Muilla toimialoilla tällaista materiaalia käytetään jo varsin rutiininomaisesti ja siitä olisi hyötyä myös kaikille maatalousyrittäjille: työuraansa aloitteleville, tuotantoaan voimakkaasti laajentaville ja myös vakiintunutta tuotantoa harjoittaville.

Tarkistuslistat voivat olla jäsenneltyjä luetteloita esimerkiksi yksittäisissä työtehtävissä tai aihealueissa toteutettavista tai tarkistettavista seikoista. Yksittäiset työtehtävät voivat liittyä esimerkiksi peltokoneiden kausihuoltoon, karjanhoitotöihin, tuotantorakennusten ylläpitoon tai tilan hallintoon. Aihealueet voivat puolestaan liittyä esimerkiksi tilan huoltovarmuuteen tai vaikkapa toimintaan yrittäjän sairastuessa tai joutuessa tapaturmaan.

Sopimukset voivat puolestaan liittyä esimerkiksi tilojen väliseen tuotannolliseen yhteistyöhön, työntekijän palkkaamiseen tai urakointipalveluiden ostamiseen ja myymiseen. Myös tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja polttoaineen, hankinnoissa ja tuotteiden, kuten viljan tai muiden tuotantokasvien sadon, myynnin kilpailutuksissa on hyötyä sopimuksista.

Tässä yhteydessä on syytä huomata, että myös menestyvät yrittäjät näyttävät luottavan omaan muistiinsa ja suullisiin sopimuksiin monissa – ainakin ulkopuolisen silmissä tärkeissä – asioissa. On ymmärrettävää, että tarkistuslistoja aletaan ehkä etsiä vasta, kun tarpeeksi ikäviä asioita sattuu, ja suullisten sopimusten arvo punnitaan tyypillisesti vasta riitatilanteissa.

Toisaalta maksuttomien maatalousalan tarkistuslistojen ja sopimuspohjien sekä niihin liittyvien käyttö- ja sovellus­ohjeiden saatavuudessa ja käytettävyydessä on puutteita. Tilanne kaipaa korjausta. Materiaalin määrää, laatua ja kysyntää tulee edistää.

Erityisen huolestuttavaa on, jos tilan toiminnan kannalta keskeisiä seikkoja ei esimerkiksi jatkuvan kiireen takia ehditä tai henkisen stressin takia kyetä pohtimaan kunnolla. Tällöin on syytä kysyä, hallitseeko työ yrittäjää vai yrittäjä työtään.

Muun muassa edellä kuvattu ilmenee vuoden 2021 lopussa päättyvän Smart Farmers -hankkeen alustavista tuloksista. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke on Pellervon taloustutkimuksen hallinnoima ja yhteistyössä Työtehoseuran ja Luonnonvarakeskuksen kanssa toteuttama. Hankkeessa kerättiin kattava kyselyaineisto yhteensä 1 342 tilalta, joille esitän tässä yhteydessä suurimmat kiitokseni.

Tila ja sen yrittäjä luokiteltiin analyysissä menestyväksi seuraavien kolmen kriteerin toteutuessa korkeintaan lievin poikkeuksin. Tilan tuli kuulua maataloustuotannon taloudellisen kannattavuuden suhteen parhaaseen viidennekseen, missä ei otettu huomioon mahdollisia liitännäiselinkeinoja. Sen lisäksi vastaajan tuli kokea menestyneensä yrittäjänä hyvin ja hänen tuli kokea sekä fyysinen että psyykkinen työkykynsä hyväksi verrattuna työn asettamiin vaatimuksiin.

Janne Karttunen

erikoistutkija

Työtehoseura

Lue kaikki MT:n yliöt ja mielipidekirjoitukset tästä.

Lue lisää

Leppä kokoaa kriisityöryhmän

"Käsillämme on poikkeuksellisen vaikea kannattavuustilanne, joka pitää pystyä ratkaisemaan" – Leppä kutsuu laajan maatalouden kriisityöryhmän koolle 8. lokakuuta, hanke saa tukea MTK:n Marttilalta

Yli 330 lausuntoa tuli ministeriöön kansallisesta maatalousstrategiasta perjantain määräaikaan mennessä

"Suomi soijattomaksi" – Lepän mukaan tärkein ilmastotoimi on ruuantuotannon kannattavuuden kohentaminen