Maatalous

Video: Näin yksinkertaisesti sianlihan koko tuotantoketju saadaan kuluttajan tietoisuuteen – Älypuhelin lukee koodin ja tarjolla on loputon määrä tietoa

QR-koodin avulla yksittäistä pakkausta kyetään seuraamaan entistä tarkemmin. Järjestelmä estää myös ruokaväärennöksiä.
Marja Seppälä
Jo aiemmin tehty yhteistyö ja kauppiaspariskunta Tero ja Minnamari Turkian (vas.) omistama teurastamo mahdollistivat sen, että QR-koodi saatiin ketterästi Satu ja Lasse Lukkarin tuottaman sianlihan pakkauksiin K-Supermarket Valtariin.

Nykyisin lihapakkauksissa kerrotaan usein, millä tilalla liha on tuotettu. Jos kuluttaja on kiinnostunut saamaan lisää tietoa tilan toiminnasta ja lihan vastuullisuudesta, on edessä aikamoinen hakukonerumba. Monilta tiloilta löytyy jo omat nettisivut, mutta jos haluisi tietää, mitä kyseinen pakkauksessa oleva eläin on eläessään syönyt, tietoa ei ole ollut aiemmin suoraan saatavilla.

Asiaan on tulossa muutos, ainakin jos Kouvolan K-Supermarket Valtarissa toteutettu pilottikokeilu laajenee. Asiakkaat pääsevät tarkastelemaan paikallisen Lukkarin maatilan sikatuotteiden matkaa maatilalta kaupan hyllyyn pakkauksen etikettiin tulostetun QR-koodin kautta.

Käytännössä QR-koodi toimii siten, että viljelijät Satu ja Lasse Lukkari merkitsevät käytössään olevaan mobiiliaplikaatioon muun muassa yksityiskohtaiset tiedot ruokinnasta, kun sikaerä lähtee tilalta.

Siat teurastetaan K-kauppiaspariskunta Minnamari ja Tero Turkian omistamalla teurastamolla vain puolen tunnin matkan päässä tilalta. Lihapakkauksiin tulostetaan etiketit, joiden kulmassa on pieni QR-koodi.

Tuotteet ajetaan paikallisiin kauppoihin, joissa asiakas voi ostopäätöstä tehdessään skannata koodin älypuhelimellaan ja lukea Lukkarien pilvipalveluun lataamat tiedot. Lisäksi sivuilta löytyy muun muassa ohjevideo ruuanlaittoon sekä Lukkarin tilan esittelyvideo.

Tero Turkian mukaan oleellista on, että QR-koodi estää ulkomaisen lihan myynnin suomalaisena.

"Valitettavasti sitä tapahtuu jonkin verran tänäkin päivänä", Turkia harmittelee.

Käytännössä viljelijä ilmoittaa pilvipalveluun erän koon ja muita yksityiskohtia esimerkiksi ruokinnasta. Viljelijä pystyy seuraamaan, minkälaisia määriä lihaa hänen nimissään myydään. Jos määrät eivät täsmää, hälytyskellot soivat.

Lukkarien ja Turkioiden tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole epäluottamuksesta, vaan tarkoitus on tarjota sama informaatio, jonka he jo tietävät, luotettavasti myös asiakkaille.

Molemmat pariskunnat ovat pitkän linjan yrittäjiä, joiden arvoihin kuuluu avoimuus ja läpinäkyvyys. Yhteistyötä on tehty jo vuosien ajan.

"Meidän oli helppo lähteä mukaan, sillä olemme aina pyrkineet toimimaan vastuullisesti ja meille sopii, että tiedot ovat myös julkisia", Satu Lukkari sanoittaa.

"Tuotteiden jäljitettävyys ja markkinointi sitä kautta kiinnostaa nyt", sanoo Pasi Sundqvist QR-koodin taustalla olevasta Second Thought -yrityksestä.

Yrityksen UPIDS-järjestelmä käyttää tiedon tallentamiseen ja sen kuljettamiseen pakkauksen mukana eräänlaista pilveen tallennettua digitaalista kaksosta. Sillä tarkoitetaan palvelimella tai pilvessä olevaa fyysisen tuotteen digitaalista vastinetta.

Kaksonen on laajassa käytössä konepajateollisuuden puolella. Second Thought tuo sen nyt myös elintarvikkeisiin.

Tuotantohihnalta valmistuva lihapaketti saa oman yksilöllisen koodinsa, joka poikkeaa seuraavan valmistuvan paketin koodista.

"Pieneen etikettiin mahtuu aika vähän tietoa. QR-koodilla voidaan viestiä enemmän markkinointiasioita", Sundqvist sanoo.

Sundqvistin mukaan tuote on helposti skaalattava. Voisivatko isot lihatalot hyödyntää QR-koodia tuotteissaan?

”Uskon, että tulemme näkemään monenlaisia toteutuksia tällä saralla QR-koodia tai muuta AR-mahdollisuuksia (Augmented reality) hyödyntäen. Avainasia on varmistaa, että lisäsisältö on kuluttajalle relevanttia ja sisällölle löytyy riittävän laaja käyttötarve” vastaa HKScanin Suomen liiketoiminnan markkinointijohtaja Mikko Järvinen.

Snellmanilla koodia, jonka avulla kuluttajalla oli mahdollisuus skannata tuotteesta puhelimella yksilöllistä tietoa, kokeiltiin joitain vuosia sitten, kertoo yrityksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Tommi Fors. Kokeilu kuitenkin jäi, koska koodia ei käytetty.

"Meille kaikki tuotteet ovat luonnollisesti jäljitettävissä tiloille saakka ja tilakohtaiseen kirjanpitoon ruokinnasta, mutta kuluttajalle saakka tätä tietoa ei ole toistaiseksi päädytty tarjoamaan. Nähtäväksi jää onko sellaiselle toivetta kuluttajien suunnalta jollakin aikavälillä", Fors sanoo.

Lue lisää

Ruoka on rahantekokone kaupalle

Ruokapetokset ovat maailmanlaajuinen miljardibisnes – "On helppoa toimia lainvastaisesti jäämättä kiinni"

MTK:n Juha Marttila: Viljelijällä jos kellä on huoli ilmastonmuutoksesta – kilpailuetua saatavissa

Ruokahuijareitavastaan on keinoja