Maatalous

Naantalilaisen Juhani Suomen lehmät laiduntavat noin 80 hehtaarin perinnebiotooppikohteella, jossa ison työn tekevät eläimet – "Ihminen on valvova osapuoli"

Perinnebitoopin maastossa Naantalin Lempisaaressa on edelleen selkeitä merkkejä 1960-luvun laidunnuksesta.
Carolina Husu
Lehmien omistaja Juhani Suomi kertoo, että perinnebiotoopin hoidossa ison työn tekevät laiduntavat eläimet.

Lehmät löydetään pienen etsinnän jälkeen rantalaitumelta ruokailemasta. Naantalin Lempisaaren laiduntajan ja luomutilallisen Juhani Suomen mukaan perinnebiotoopin kunnostaminen ei ole lyhyt projekti.

"Tämä vaatii paljon työtä, aikaa ja vaivaa."

Perinnebiotooppi on keto, niitty, hakamaa tai metsälaidun. Se on perinteisen maankäytön, kuten laidunnuksen muovaama, luonnoltaan monipuolinen alue.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen suunnittelijan Charlotta Berlinin mukaan tämä Naantalin Lempisaaressa sijaitseva noin 80 hehtaarin alue on tämän vuoden isoin luonnonsuojelulain tukea saavan peruskunnostuksen perinnebiotooppikohde Varsinais-Suomessa.

Se koostuu kolmesta lohkosta.

Lempisaaren laitumella kasvaa Berlinin mukaan muun muassa uhanalaista keltamataraa, sekä perinnebiotooppien huomionarvoisia lajeja mäkikauraa ja tammea.

"Maastossa on edelleen selkeitä merkkejä entisestä laidunnuksesta", Berlin sanoo.

"Laidunnuksen myötä perinnebiotoopille tyypillinen lajisto pääsee esille," Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylitarkastaja Leena Lehtomaa sanoo.

"Näinkin pitkän ajan jälkeen siemenpankissa vaikuttaisi olevan paljon lajeja," hän jatkaa.

Lehtomaan mukaan maisemassa ja lajistossa laidunnuksen vaikutukset näkyvät pikku hiljaa vuosien kuluttua.

Perinnebiotoopin hoidossa ison työn tekevät laiduntavat eläimet.

"Ihminen on valvova osapuoli. Eläinten valvonta ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin puuttuminen vie runsaasti aikaa, mutta se on työnä mukavaa. Laitumella kierrellessään ihmisen täytyy torjua vieraslajeja, jos eläimet eivät niitä syö", sanoo Suomi.

Hänen emolehmänsä laiduntavat Lempisaaren perinnebiotooppia.

Carolina Husu
Kuvassa maanomistajaperhe von Haartman, vasemmalta: Cecilia, Magnus ja pojat Erik (pidempi) sekä Alexander.

Suomi sanoo, että oman kokemuksen mukaan kaikki nautarodut eivät täysin sovellu ominaisuuksiltaan perinnebiotoopeille. "Se riippuu siitä, missä maassa rotu on jalostettu."

"Tavallaan koen, että meidän jopa kuului tehdä näin, koska tilan tuotantosuunnan, luomu-emolehmätuotannon kautta tähän on hyvät lähtökohdat"

Suomi korostaa, että luonnonlaitumilla laiduntava karja tekee työtä luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen hyväksi.

Hän kertoo, että Helmi-hanke oli rahallisesti suuresti mukana.

"Ely-keskus toimii myös mahdollistavana ja ohjaavana tekijänä," Suomi sanoo.

Kevään märkyys ja hiljattain olleet helteet sysäyttivät perinnebiotoopin kasvuston pörheäksi. "Toivottavasti se riittää lehmille syötäväksi" Suomi sanoo.

Kuivuudesta huolimatta hän ei ole ruuan riittävyydestä huolissaan, sillä laumojen ryhmäkoot on pystytty pitämään maltillisena suhteessa laitumen kokoon.

Luonnonsuojelulain mukaisen tuen eli niin kutsutun Helmi-tuen osalta kyseessä on kertaluontoinen tuki. Se toimii käynnistävänä pakettina. Esimerkiksi tälle Lempisaaren perinnebiotooppialueelle sitä tukea ei enää saa.

Nyt Suomi on hakenut alueelle maatalouden ympäristösopimusta.

Päällekkäistä tukea ei siis makseta. "Cap-tukea ja helmitukea ei siis pidä sekoittaa keskenään", Lehtomaa korostaa.

Carolina Husu
Laiduntaja Juhani Suomi kertoo, että aita täytyy kiertää ja katsastaa laitumella käyntien ohessa.

"Eläinten omistajan aloitteesta päädyttiin perinnebiotooppisopimuksen pariin", maanomistaja Magnus von Haartman sanoo. Hän kertoo, että he innostuivat asiasta heti. Suomen lehmät laiduntavat von Haartmanin mailla.

"Halusimme lähteä laiduntamaan maata, joka on ollut laidunnuksessa viimeksi 1960-luvulla. Maiseman ulkonäkö ja luonnon monimuotoisuus motivoivat."

Maanomistajien kannalta perinnebiotooppisopimus rajoittaa maankäyttöä muihin tarkoituksiin. "Ei meillä ollut maille oikeastaan muuta käyttöä, joten siltä kantilta se ei hirveästi meiltä vaadi", von Haartman sanoo.

"Luonto muuttuu täällä paikallisesti ja se on meille arvokasta."

Von Haartman kokee, että maanomistajana perinnebiotooppia koskeviin kysymyksiin saa tarvittaessa vastauksia.

Sekä von Haartmanit maanomistajina että Juhani Suomi laiduntajina kokevat, että yhteistyö on heidän välillään sujunut hyvin.

Laidun sijaitsee rannan läheisyydessä, mikä herättää kysymyksiä ravinteista. "Eläin syö ruovikkoa, muuttaa sen energian kautta lihaksi, jolloin vesistöstä poistuu valtava määrä ravinteita", Lehtomaa kertoo.

"Toki paikallinen lehmän uloste vedessä voi aiheuttaa haittoja," hän huomauttaa.

Kokonaisuutena ravinnevirta kuitenkin kulkee Lehtomaan mukaan toisinpäin.

Lehtomaa kertoo, että Luke on aloittanut hankkeen, jossa tutkitaan tarkemmin muun muassa eläimen veteen ulostamisen vaikutuksia.

Lisää tietoa perinnebiotoopeista ja niiden hoidosta löydät Ympäristöministeriön sivuilta.

Lue lisää:

Katso video! Hyypänjokilaakso on kyläläisten silmäterä – arvokas maisema pysyy avoimena ylämaankarjan ja ihmisten yhteistyöllä

Luonnonsuojeluliitto vaatii maatalouden ympäristörahoituksen lisäystä

Carolina Husu
Lempisaaren perinnebiotooppikohteessa kasvaa uhanalaista keltamataraa.

Helmi-ohjelma

  • Ympäristöministeriön (YM) ja maa- ja metsätalous­ministeriön (MMM) yhteisen Helmi-elinympäristöohjelman 2021–2030 avulla pyritään parantamaan luonnossa olevia elinympäristöjä ja siten lajien suojelua konkreettisin kunnostustoimin.
  • Mukana ovat YM:n ja MMM:n lisäksi ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt.
  • Ohjelmassa on viisi teemaa: soiden suojelu ja ennallistaminen, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen, perinnebiotooppien hoito, metsäisten elinympäristöjen hoito sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostus.
  • Helmi-tuki on mahdollinen luonnonsuojelulakiin tehdyn muutoksen myötä. Lähtökohta on, että luontoarvon tulee olla riittävä.
  • Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaa­ehtoisuuteen.
Lue lisää

Viljelijöillä on keinot ja yhteisymmärrys valkoposkiongelman hoitoon – Varsinais-Suomen ely-keskukselta odotetaan tukea ratkaisulle

Vesilintujen muuttoa yritetään palauttaa luontaiseen rytmiin levähdysalueilla – metsästäjien ja lintuharrastajien yhteistyönä, vapaaehtoisesti

Luonnonsuojelun uranuurtaja Pentti Linkolalle oli ensin vaikea löytää muistometsää, mutta lopulta onni oli myötä – "Linkola olisi suunnattomasti ihastunut näihin puihin"

Liito-oravaharhaa