Maatalous

Kolmen kuukauden ajalle venyneet kylvöt ja erikoiset säät näkyvät kasvinterveydessä

Viljelykset ovat tänä vuonna selviytyneet eri puolilla Suomea hyvin eri tavoin. Märkä kylvöaika venytti kylvöt jopa kolmelle kuukaudelle. Kesä–heinäkuun kuivuus verotti myös osansa sadosta.
Erja Huusela; Marja Jalli; Juha Sinisalo
Verkkolaikku pärjäsi ohrassa kuivuudesta huolimatta. Rapsipistiäisiä on ollut kymmenkertaisia määriä normaaliin vuoteen verrattuna. Vaaksiaisen toukat aiheuttivat tuhoa syysvehnillä ja sokerijuurikkailla.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marja Jalli kertoo, että vuosi on ollut sääolosuhteiden vuoksi poikkeuksellinen. Kaikki havaitut kasvitaudit ovat olleet vanhoja tuttuja, mutta voimasuhteet eri tautien välillä ovat erilaiset kuin tyypillisenä vuonna.

Tyypilliset kasvitaudit pitävät kosteudesta ja rehevistä kasvustoista, mutta tänä vuonna kuivuuden ja kuumuuden vuoksi tilanne on ollut erilainen.

Marja Jalli kertoo, että viime syksynä kylvettiin paljon syysviljoja, jotka talvehtivat erinomaisesti. Lumihometta oli paikoin, mutta isompia talvehtimisongelmia ei ollut. Syysviljat olivat keväällä erinomaisessa kasvussa.

Yksi tämän kasvukauden erityispiirteistä on ollut ruostesienten yleisyys. Ruostesienet leviävät yleensä kaukolevintänä, mutta tänä vuonna lohkoilla on ollut myös kotoperäisiä ruostekantoja, jotka talvehtivat syysviljoissa. ”Poikkeuksellista oli, että kelta- ja ruskearuostetartuntoja tuli syysviljoihin jo hyvin aikaisin. Syysviljoista ne levisivät myös kevätviljoihin.

Ruoste ei tarvitse runsasta kosteutta, vaan pärjää myös kuivemmissa olosuhteissa.”

Tänä vuonna lehtilaikkutaudit ovat pysyneet kohtuullisesti hallinnassa kuivuuden vuoksi. Niiden eteneminen on pysynyt hallinnassa varsinkin, jos samalle lohkolle ei ole kylvetty samaa lajia kahta kertaa peräkkäin.

Verkkolaikkutauti on kuitenkin ollut ohran ongelma.

Tautia on esiintynyt erityisesti, mikäli siemenen peittauksesta on tingitty tai siemenessä on havaittu epävakautta.

Kolmantena asiana Jalli mainitsee tyvi- ja juuristotaudit. Tänä vuonna on ollut erityisen paljon Fusarium-sientä, joka pärjää erityisen kuivassa maassa, jos kylvön aikoihin on ollut riittävästi kosteutta. Fusarium-sienten aiheuttamien tyvitautien vuoksi osa kasvustoista on jäänyt kitukasvuiseksi.

Tyvitauteja aiheuttavat Fusarium-sienet voivat aiheuttaa myös punahometta. Sadon käytettävyyteen vaikuttavien punahomeiden määrä selviää kuitenkin vasta, kun sato on puitu.

Myös erityisesti rukiissa esiintyvästä torajyvästä on tehty yksittäisiä havaintoja. Sen yleisyydestä ei ole vielä tietoa. Verkkolaikkutartunnat tai tyvitautitartunnat vaikuttavat jyvän kokoon mutta eivät estä sadon käyttöä.

Kasvukausi on ollut poikkeuksellinen erikoisten säiden vuoksi. Kasveissa on ollut nähtävissä erilaisia fysiologisia oireita, mitkä eivät ole minkään taudin tai tuholaisen aiheuttamia. ”Kasveissa on näkynyt erilaisia stressireaktioita, joiden satovaikutukset jäänevät kuitenkin vähäisiksi”, Jalli kertoo.

Kaikista taudeista ei vielä ole tietoa.

”Tällä hetkellä on epäilys, että ohran tyvi- ja lehtilaikkua olisi levinnyt myös kauraan. Tauti on tuttu, mutta kaurassa sitä en ennen ole havainnut”, Jalli ihmettelee.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Heikki Jalli kertoo, että rikkakasvit ovat taimettuneet eri tavalla eri puolilla Suomea.

Monivuotiset ja syväjuuriset rikkakasvit, kuten pelto-ohdake ja -valvatti, ovat hyötyneet kuivuudesta. Hukkakauraa on ollut tavalliseen tapaan, siitä ei ole päästy eroon.

Rikkakasveja on taimettunut epävakaan sään vuoksi hyvin eri aikaan.

Torjuntatoimien ajoittaminen on ollut vaikeaa pitkäksi venyneiden kylvöjen vuoksi, mutta yleisesti torjunta on onnistunut hyvin.

”Ongelmallista on, että viljan kilpailukyky rikkoja vastaan on heikko.”

”Poutineita ohria ja harvoja vehniä on nähty”, Jalli kertoo.

”Tuholaisvuosi on ollut todella vilkas, erilaisia tuholaisia on ollut erityisen paljon liikkeellä. Monet kasvustot ovat kärsineet ensin märkyydestä, sitten kuivuudesta ja samalla myös tuholaisista”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Erja Huusela.

Monet tuholaiset hyötyvät lämpimästä säästä, jolloin lämpösummaa kertyy nopeasti.

Vuodesta teki haasteellisen sateista johtuva kylvöjen myöhäisyys ja eriaikaisuus, joka on vaikeuttanut myös tuholaistorjunnan ajoittamista.

Kasvustot ovat olleet tänä vuonna hyvin erilaisia. Vierekkäisistä lohkoista toinen voi olla hyvä ja toinen huono. Samalla lohkollakin on ollut eriaikaista kasvustoa.

Tuttuja tuomikirvoja on ollut paljon viljoissa. Öljykasveissa on ollut runsaasti kirppoja ja rapsikuoriaisia. Myös kaalikoista on selvästi tulossa jokavuotinen ongelma.

Erikoisuutena olivat kosteasta syksystä ja leudosta talvesta hyötyneet vaaksiaistoukat, jotka aiheuttivat tuhoa syysvehnillä ja sokerijuurikkailla.

Myös rapsipistiäisiä oli tänä vuonna kymmenkertaisia määriä normaaliin verrattuna.

Kevätviljoilla oli poikkeuksellisen paljon kahukärpäsen ja varsikirppojen aiheuttamia tyvivioituksia.

Kahukärpänen ei yleensä meillä vioita kevätviljoja, mutta myöhästyneiden kylvöjen takia vioituksia oli etenkin kaurakasvustoissa.

Lue lisää

Pihlajanmarjakoi jätti tänä kesänä omenat rauhaan – loppukesä pelasti omenasadon

Reiät härkäpavun siemenissä kielivät vahingollisesta tulokkaasta – satunnainen harhailija asettumassa pysyvästi Suomen pelloille

"Hirvittää jos se pääsee kunnolla leviämään" – Suomen ilmastolle epätavallinen kananhirssi valtaa peltoja Etelä-Karjalassa

Yle uutiset: Luken tutkija: Tuholaiskesä on poikkeuksellinen – tuholaisia on peltokasvustoissa ennätysmääriä