Maatalous

Säätösalaojitus – kuivien kesien pelastus?

Investointi säätösalaojiin kannattaa, sillä se maksaa itsensä takaisin satovarmuutena ja sadonlisänä muutamassa vuodessa.
Sanne Katainen
Säätösalaojien optimaalinen käyttö vaatii viljelijä Jari Ruskin mukaan kokemusta ja pelisilmää.

Mitä hyötyjä säätösalaojituksesta on ja pelastiko se tämän kesän sadon?

”Pelkällä säätösalaojituksella pystytään pidättämään vettä kasvien käyttöön esimerkiksi keväällä sellainen reilu kuukausi pidempään”, euralainen viljelijä Jari Ruski arvioi.

Hän on havainnut käytännössä, että säätösalaojitus parantaa kevätkylvöjen ja -istutusten onnistumista.

”2018 oli myös hankala vuosi ja monilla sadot jäivät heikoiksi. Säätösalaojitetuilta pelloilta tuli tuolloin normaali sato.”

Tänä kesänä kasvustoja ei olisi edes säätösalaojitus pelastanut. Helle ja kuivuus jatkuivat liian kauan.

”Heinäkuun kaksi viimeistä yli 30 asteen helleviikkoa kurittivat itselläni kevätviljat niin, että sato jäi reiluun 4 000 kiloon. Vuonna 2018 kaikilta kevätviljoilta tuli 6 000–7 000 kiloa hehtaarilta.”

Ruskille keväällä myönnetyn Tuottajalle kiitos -stipendin myötä tilalle on hankittu altakastelulaitteet, jotka tulevat käyttöön ensi keväänä.

Niillä pyritään siirtämään joesta ja salaojista vettä säätökaivoihin, jotta vettä voitaisiin pidättää kasvien käyttöön pidempään.

Lohko on mukana Pyhäjärvi-instituutin Bioeväät- ja Kasteluvesi-hankkeissa.

1990-luvulla säätösalaojituksen yleistyessä Salaojayhdistys arvioi, että reilu 700 000 hehtaaria Suomen pelloista soveltuisi säätösalaojitukseen. Nykyisin Suomen 2,3 miljoonasta peltohehtaarista kolmasosalle sopisi säätösalaojitus maalajinsa ja kosteustilanteensa puolesta, tietää Ruski.

”Lukuihin on tullut uusia raivioita ja ojitukseen tarkennuksia.”

Ruskilla on taustalla jo 25 vuotta omaa kokemusta säätösalaojista. Hänen aloittaessa tilanpitoa vuonna 1996 erityisympäristötuen piiriin kuului erinäisiä toimintoja, joista Ruski tarttui jokirantojen suojavyöhykkeisiin sekä säätösalaojitukseen.

”40 hehtaaria investoitiin säätösalaojituksen piiriin kahdessa eri erässä”, Ruski taustoittaa.

Yksinkertaisuudessaan säätösalaojitus on säätökaivon asentamista salaojaputkiston purkupäähän. Sillä padotetaan vettä niin, että se pysyisi pidempään pellossa kasvien käytössä.

”Pellon pitäisi olla mahdollisimman tasainen. Parhaiten säätösalaojitus sopii lohkoille, joiden kaltevuus on enintään kaksi prosenttia”, tietää Ruski.

Yli kahden prosentin kaltevuus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita lohkon olevan sopimaton säätösalaojitukseen, sillä tarvittaessa voidaan asentaa välisäätökaivoja tiheämpään, hän jatkaa.

Maalajin tulisi olla helposti vettä läpäisevä.

”Salaoja-asiantuntija on se henkilö, joka tekee ratkaisut, mikä soveltuu vedenläpäisykyvyltään salaojitukseen”, Ruski selittää.

Kuinka nopeasti säätösalaojitusinvestointi maksaa itsensä takaisin?

”Ensinnäkin, kun tehdään investointisuunnitelma, säätösalaojituksesta saa 30 prosentin avustuksen”, tietää Ruski.

Hänen mielestään sen takia ei ole mitään järkisyytä jättää säätökaivoja asentamatta, jos tehdään salaojitusta.

Korotetun investointiavustuksen lisäksi ympäristötukea maksetaan 70 euroa säätökaivon vaikutushehtaarille. Yhden kaivon vaikutusalue voi olla jopa 5 hehtaaria. Yhden kaivon hinta on Ruskin mukaan 300–450 euroa.

”Optimitilanteessa kaivot maksavat itsensä takaisin ensimmäisenä tukivuonna, jos pellot ovat valmiiksi riittävän tiheillä imuojilla.”

Täydennysojitus ja kaivojen hankinta maksavat itsensä takaisin Pyhäjärvi-instituutin laskelmien mukaan 5–6 vuodessa.

”Säätösalaojituksella saadaan vuodesta riippuen 5–20 prosenttia paremmat sadot kuin pelkillä salaojilla”, Ruski kertoo.

Hän kannustaakin viljelijöitä rohkeasti miettimään, sopisiko säätösalaojitus omille pelloille.

”Uuden maataloustukien ohjelmakauden kynnyksellä on oikea hetki toimia, jotta pääsee tuen piiriin heti, kun ohjelmakausi alkaa. Silloin saa konkreettista vastinetta rahoilleen.”

Sanne Katainen
Jari Ruskin pellolla on tehty täydennysojitusta. Vesitaloutta on parannettu lisäämällä vanhojen imuojien väliin uusia. Vesitilavuus salaojissa on kaksinkertaistunut.

Jari Ruski

  • Reilu 50-vuotias maanviljelijä
  • Viljellyt Isoperen tilaa vuodesta 1996
  • Kahta vuotta lukuun ottamatta päivätyö maatilan ulkopuolella
  • Työura Puolustusvoimilla 1985–2015
  • Asiantuntijana ja hanke- työntekijänä Pyhäjärvi- instituutissa vuodesta 2018 lähtien
  • Koulutukseltaan AMK agrologi
  • Opiskelee ylempää AMK- tutkintoa
Lue lisää

Salaojaveden imeytys sitoo fosforia tehokkaasti – USA:ssa kehitetty menetelmä parantaa ravinteiden talteenottoa

Bongaatko tutun merkin kyntöpäivän paraatista? Veteraanitraktorien harrastajat tempaisivat näytöksen Maalahdessa

Sukella öljypellavapeltoon! Tämän kasvin alaa teollisuus haluaa kasvattaa, loimaalaisviljelijä vastasi haasteeseen – puinti on pellavan viljelyssä haastavin vaihe

Kun karja palasi Innilän tilalle, laidunnus avasi näkymän pitkään näkymättömissä olleelle järvelle – "Kyllä tätä maisemaa kelpaa nyt talosta katsella"