Maatalous

Syysvilja-ala kasvaa, puinnit loppusuoralla

Viljojen määrässä ja laadussa on suuria vaihteluita maakuntien ja tilojen välillä.
Sanne Katainen
Syyskylvöjä tehdään yhä. Arkistokuva syyskylvöiltä vuodelta 2019.

Syyskylvöjä tehdään yhä ja syyskylvöisten kasvien viljelyalat kasvavat, kerrotaan Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyrin tuoreessa katsauksessa.

Esimerkiksi Pohjanmaalla syysviljaa kylvetään ennätyksellisen paljon. Myös Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa syyskylvöala tulee oleman merkittävä.

Uudellamaalla varsinkin syysvehnähehtaareita kertyy paljon normaalisyksyyn verrattuna, samoin Etelä-Pohjanmaalla. Kiinnostus syysvehnään on kasvanut myös Pohjois-Savossa oikukkaan kasvukauden seurauksena.

Pohjois-Karjalassa syysvilja-ala vaikuttaisi olevan hienoisesti tämänvuotista suurempi. Etelä-Karjalassa syysrapsiala tuplaantui.

Eteläisessä ja keskisessä Suomessa puinnit ovat loppusuoralla. Tilakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Osa on saanut sadonkorjuun päätökseen, osalla on vielä jopa puolet puimatta.

Myös sadon määrässä ja laadussa on suuria alueellisia ja tilakohtaisia eroja. Erityisesti kaurasato on jäämässä niukaksi.

Esimerkiksi Uudellamaalla liikkeellä on hyvin korkeavalkuaispitoista kuin myös hyvin matalavalkuaispitoista viljaa. Hehtolitrapainot ovat vehnillä hyvät mutta kauralla hyvin matalat.

Varsinais-Suomessa osa puimattomista pelloista murskataan tai kasvusto muokataan peltoon.

Lue lisää

Rupiset perunat ranskalaisten raaka-aineeksi, priimaa kotikeittiöihin – kuivuus piinasi perunanviljelyä Tyrnävällä

Ilomantsin viljojen kuivaukseen riittää yksi kuivuri – Iivo-perinneruis antoi kohtuullisen sadon Joonas Potkoselle

Äärimmäisyyksien kasvukausi näkyy: Viljanostajien on ollut pakko alentaa laatukriteereitään – "Riittävä määrä raaka-ainetta on saatava, joten ei ole muuta vaihtoehtoa"

Polvijärveläinen viljelijä antaa auringon kypsyttää loput ohrat eikä kiirehdi pellolle