Maatalous

Äärimmäisyyksien kasvukausi näkyy: Viljanostajien on ollut pakko alentaa laatukriteereitään – "Riittävä määrä raaka-ainetta on saatava, joten ei ole muuta vaihtoehtoa"

Viljan laadussa hajonta on vaikean kasvukauden jäljiltä suurta. Laatuvaatimuksia on ollut pakko alentaa, jotta satoa riittäisi ostajille.
Kari Salonen
Kevätvehnän laatu on ollut tänä vuonna viime vuosia heikompi, joskin näytteissä on suurta vaihtelua. Laborantti Kaisa Rantanen kaatoi tiistaina kevätvehnän Jaarli-lajikkeen siemenviljaa NIT-analyysia varten Hankkija Oy:n rehu- ja viljalaboratoriossa Turussa. Analyysissä selvitetään viljan kosteus, hehtolitran paino sekä valkuais- ja tärkkelyspitoisuus.

Kulunut kesä ei ole kohdellut kevätviljoja armollisesti.

Moni viljanostaja on joutunut hyväksymään tilanteen: laatukriteereitä on pakko alentaa.

Raisiolla alennettiin kauran hehtolitrapainorajaa 54 kilosta 52 kiloon.

Myös Viking Malt on alentanut ohran laatuvaatimuksiaan ja Fazer laskenut suurimokauran hehtopainorajaa ja nostanut pienten jyvien sallittua määrää.

Pienillä jyvillä ei ole käyttöä elintarvikejalostuksessa, johon tarvitaan isojen jyvien ytimiä. Ne siis karsitaan pois.

”Laatu kuivan kesän jälkeen on normaalia heikompi, mutta riittävä määrä raaka-ainetta on saatava, joten ei ole muuta vaihtoehtoa”, kertoo Raision hankintapäällikkö Minna Oravuo.

Oravuo puhuu jo katovuodesta. Etenkin Etelä- ja Varsinais-Suomessa on kärsitty pitkästä poudasta ja sateisesta keväästä. Edellisen kerran vastaavaa koettiin vuonna 2018.

”Meille kaikille viljaketjussa tämä on hankala vuosi”, kiteyttää Fazerin Myllyn viljanhankintajohtaja Tero Hirvi.

”Tälle kasvukaudelle osuivat kaikki mahdolliset haasteet. Vettä tuli väärään aikaan eikä lämpimien kelienkään rytmitys osunut kohdilleen.”

Tänä kasvukautena on puhuttanut erityisesti ohran heikko satotaso.

Määrällisesti odotetaan huonointa satoa sitten 70-luvun, mainitsee Viking Maltin hankintapäällikkö Mikael Ingman.

Vielä on aikaista antaa tarkkoja arvioita laadusta.

Tähän mennessä näyttää siltä, että ohran valkuaispitoisuus on tavanomaista korkeampi. Kasvi käyttää ravinteet pienemmälle jyvämäärälle sen sijaan, että tekisi isoa satoa.

Viking Maltilla korkeasta valkuaisesta ei ole iloa. Se madaltaa tuotannon tehokkuutta, sillä uutepitoisuus jää matalammaksi.

Hankkijalla viljojen laatu on ollut toistaiseksi pelättyä parempi. Vaihtelua on hirveästi, kertoo viljaraaka-aineryhmän johtaja Tarmo Kajander. ”On yksittäisiä heikkoja viljoja ja aivan loistavia analyysejä. Hajonta on tavallista suurempaa.”

Tilanne on ollut laadun osalta haastava etenkin eteläisessä Suomessa, mutta valtakunnan keskiarvot ovat paikoin jopa ”yllättävän hyviä”, Kajander kuvailee.

Millään viljalla ei ole Hankkijalla tavattu korkeita hometoksiineja yksittäistapauksia enempää.

Ohran laatu aiheutti huolta etukäteen, mutta se on osoittautunut Hankkijalla ainakin osittain aiheettomaksi.

Tähän mennessä ohran hehtolitrapainot ovat keskiarvoltaan 64 kilon paikkeilla. ”Ennakoitua parempaa ohraa puidaan. Ensimmäisten erien hehtolitrapainoista on noustu lähelle normaalia.”

Kasvukausi nosti erityisesti syysviljat ja monivuotiset kasvit arvoonsa.

Ne kestävät kasvukauden haasteita huomattavasti paremmin kuin keväällä kylvettävät kasvit, Oravuo mainitsee. Syysviljojen laatu onkin ollut Raisiolla viime vuoden tasoa.

Syysvehnä ja ruis puitiin suotuisissa olosuhteissa, joten Fazerille toimitettujen erien laatu on ollut hyvä, Hirvi kertoo. Myös sadon määrä on ollut riittävä.

Myöskään Hankkijalla ei syysviljojen laadussa ole ollut sanomista. Vehnän ja rukiin sakoluvut ovat hyvinkin korkealla tasolla, Kajander kertoo.

Mitä matalampi sakoluku on, sitä enemmän viljassa on itämisvaurioita.

”Syysviljat pystyivät hyödyntämään alkukauden sateet ja kestivät heinäkuun lämmön.”

Kauran osalta uuden sadon laatu on ollut Raisiolla olosuhteisiin nähden hyvä: hehtolitrapaino on yli 57 ja pikkujyviä on maltillisesti, alle 6 prosenttia.

Satokauden ensimmäisinä viikkoina toimitetut erät ovat olleet ehkä keskimääräistä parempia, joten se vaikuttanee lukuihin, Oravuo muistuttaa.

Sen sijaan esinäytteissä eli ennen viljan myyntiä lähetettävissä näytteissä hehtolitrapaino on selkeästi normaalivuotta alhaisempi.

Kaura on runsaskasvuinen ja tarvitsee paljon kosteutta, Oravuo kuvailee. ”Tällaisena kesänä sen jyväkoko jää pieneksi.”

Myös Hankkijalla kauran hehtolitrapainot ovat olleet tähän mennessä aiempia vuosia alhaisempia.

Lajikekehitys on Kajanderin mukaan auttanut ja laariin on myös saatu hyvää, isojyväistä kauraa. ”Vielä kuva ei ole täysin selvä, mutta sieltäkin voisi sanoa, että hiukan pahempaa pelättiin.”

Kauran riittävyys näyttää kohtuulliselta, mutta toisaalta sen kysyntäkin todennäköisesti kasvaa, Oravuo arvelee.

”Ohraa on niin vähän, että varsinkin kotieläinten ruokinnassa tiloilla ja rehuteollisuus pyrkii korvaamaan ohraa vehnällä ja kauralla.”

Kevätvehnän laadussa korostuvat Raisiolla lajike-erot: Valtalajike Mistralin sakoluku ei kestänyt tämän kasvukauden haastavia kelejä. Mistralin sakoluku putoaa kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa nopeasti.

Vanhoista kevätvehnälajikkeista Quarna ja uusista Sibelius näyttävät pärjäävän hyvin, Oravuo toteaa. Näytteiden määrä on kuitenkin aika pieni, sillä kevätvehnää puidaan yhä.

Myös Hankkijan vastaanottamassa kevätvehnässä sakoluvut ovat kääntyneet selvään laskuun.

Vaikka kokonaisvehnämäärä on kohtuullinen, hyvälaatuista kevätvehnää on nyt myllyjen tarpeen kannalta poikkeuksellisen vähän.

Syysvehnän leivontalaatu on heikompi kuin kevätvehnien, Oravuo muistuttaa. ”Myllyssä käytettävästä vehnästä vain tietty osuus voi olla syysvehnää.”

Fazerilla oletuksena oli, että kevätvehnä olisi pienijyväistä ja painoltaan alhaista, mutta hehtolitrapainot ovat tähän saakka olleet kohtuullisia, Hirvi kuvailee.

Rukiissa laatua piisaa riittämiin ja saatavuuskin vaikuttaa kohtuulliselta: sakoluvut ovat pääosin korkeita, eikä torajyviä ole juurikaan esiintynyt, hän jatkaa. Torajyväpitoisuuteen vaikuttaa pölytyksen onnistuminen.

Hirvi korostaa myös alueellisia eroja: Etelä-Suomen viljelijöiden painiessa kuumuuden ja kuivuuden kanssa Pohjanmaalla on saatu hyviäkin satoja sekä määrältään että laadultaan.

Lue lisää

Rupiset perunat ranskalaisten raaka-aineeksi, priimaa kotikeittiöihin – kuivuus piinasi perunanviljelyä Tyrnävällä

Ilomantsin viljojen kuivaukseen riittää yksi kuivuri – Iivo-perinneruis antoi kohtuullisen sadon Joonas Potkoselle

Syysvilja-ala kasvaa, puinnit loppusuoralla

Polvijärveläinen viljelijä antaa auringon kypsyttää loput ohrat eikä kiirehdi pellolle