Maatalous

Lantmännenin sopimustuottajien pelloilla kasvaa nyt entistäkin paremman omantunnon ruista

Jatko on kuluttajan käsissä: Tekeekö hän kaupassa arvovalintoja vai ostaako halvinta?
Kari Lofhjelm
Mikko Mäki-Latvalan mukaan uuden ohjelman kriteerien täyttäminen vaatii vaivaa ja rahallista panostusta. "Mutta se on järjestettävissä." Hän on tyytyväinen viljelijän saamaan korvaukseen.

Lantmännen Agron sopimusviljelijöistä 60 kylvää tänä syksynä pelloilleen niin sanottua ilmastoruista. Jos talvehtiminen onnistuu, satoa korjataan ensi syksynä kaikkiaan 1 300 hehtaarilta.

Ilmasto-ohjelmat tuntuvat joskus pelkältä sanahelinältä, mutta Lantmännenin ohjelma on täyttä toimintaa. Siihen sitoutuneille asetetut ehdot kuulostavat yllättävänkin tiukoilta.

Ohjelman mukaan rukiin viljelyssä on kaikissa työkoneissa käytettävä sataprosenttisesti biopolttoainetta, Lantmännen Agron toimitusjohtaja Antti Snellman kertoo. Sama pätee rukiin kuivatukseen – fossiilista energiaa ei siinä sallita.

Lannoitteiden pitää olla BAT-hyväksyttyjä. BAT tarkoittaa parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja sen kriteerit määrittää EU. Esimerkiksi Yara täyttää kriteerit typpioksiduulipäästöjä vähentävän katalyyttiteknologiansa avulla.

Lantmännenin Ilmasto & Luonto -ohjelmassa vaaditaan myös täsmäviljelymenetelmiä. Lannoitteiden käyttöä seurataan muun muassa drone- tai anturitekniikalla, jotta ylilannoittamiselta vältytään.

Mukana on myös luonnon monimuotoisuus. Tuottaja sitoutuu jättämään kukkivia vyöhykkeitä pölyttäjille ja pesimäalueita linnuille. Lohkojen reuna-alueiden niittoa harvennetaan.

Hiilensidontaan käytetään muun muassa aluskasveja ja nurmea.

Kriteerien täyttymistä valvotaan. "Aluksi meillä on käytössä oma auditointi, mutta jatkossa hankimme palvelut ulkopuoliselta auditoijalta", Snellman kertoo.

Ilmajokelainen maatalousyrittäjä Mikko Mäki-Latvala oli mukana Ilmasto & Luonto -ohjelmaa ennalta arvioineessa ryhmässä. Hän on yksi ilmastoruista tänä syksynä kylväneistä.

Mäki-Latvalan tila on neljän hengen maatalousyhtymä, joka harjoittaa sikataloutta, urakointia ja metsätaloutta. "Myös viljelypuoli kiinnostaa ja on tärkeä osa tilan toimintaa", Mäki-Latvala toteaa.

Ruis on hänen mielestään peltokasveista mielenkiintoisin, ja hänestä onkin tullut varsinainen rukiin puolestapuhuja.

Lista Ilmasto & Luonto -ohjelman vaatimista toimista on pitkä kuin nälkävuosi, Mäki-Latvala kuvaa. "Osalle viljelijöistä lista on tosi haastava toteuttaa, toinen ääripää lähes täyttää kriteerit jo nyt."

Mäki-Latvalan tilalla kriteerien täyttäminen vaatii vaivaa ja rahallista panostusta. "Mutta se on järjestettävissä."

Täsmäviljelyvaatimus tilalla jo täyttyy, sillä käytössä ovat satokartoitus ja sensorilannoitus. Myös kerääjäkasveja käytetään ennestään.

Viljan kuivatus hoituu jo bioenergialla. "Työkonepolttoainepuoli sen sijaan on meille uutta ja se on tässä yksi suurimpia lisäkustannuksia."

Pölyttäjäkaistat kylvetään ensi kesänä. "En ole vielä ihan tarkkaan miettinyt, miten toimitaan. Tapoja on monia", Mäki-Latvala pohtii.

Lisäksi ohjelma vaatii kirjanpidon tarkentamista entisestään. "Se on meillä jo nykyisellään laajaa, mutta vielä pitää huomioida lisää asioita."

Korvauksetta ei viljelijän tarvitse lisätoimia tehdä.

"Jos viljelijä joutuisi tässä maksumieheksi tai -naiseksi, ohjelmalla ei olisi läpimenoedellytyksiä", Snellman toteaa.

Ohjelmaan osallistuville maksetaan ylimääräinen lisä kattamaan ohjelman lisäkustannuksia sekä erillinen kannustinlisä.

Tarkat euromäärät ovat yhtiön ja viljelijän välinen asia. Mäki-Latvala arvioi, että kaksi kolmannesta ohjelman korvauksesta menee lisäkustannusten kattamiseen ja kolmannes jää viljelijän vaivannäön palkaksi.

Ohjelmaan olisi ollut enemmän halukkaita kuin nyt pystyttiin ottamaan mukaan, Snellman kertoo. "Viljelijät haluavat olla osa ratkaisua."

Ensi syksyn "ilmastosato" riittää onnistuessaan kattamaan noin 15 prosenttia Lantmännenin ruis- ja näkkileipätuotannon tarpeista Suomessa.

"Tavoitteena on, että jo vuonna 2025 kaikki meidän Suomessa käyttämä ruis on tällä tavoin tuotettu", Snellman sanoo.

Lantmännen-konserni toimii Suomessa neljän tytäryrityksen voimin. Lantmännen Agro harjoittaa maatalouskauppaa ja rehuliiketoimintaa, Vaasan tunnetaan esimerkiksi Ruispaloista. Lantmännen Unibake Finland tuottaa leivonnaispakasteita ja Lantmännen Cerealia Finlandilla on muun muassa näkkileipätehdas Kotkassa.

"Nyt nämä kaikki neljä yhtiötä ovat ensimmäistä kertaa mukana samassa arvoketjussa", Snellman toteaa tyytyväisenä.

Lantmännen käyttää vuodesta riippuen noin kolmanneksen Suomen ruissadosta. "Meillä on arvoketjussa iso rooli ja samalla iso mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa tuotannon kestävyyteen."

Snellman ei vielä osaa sanoa, miten tuotantotavasta kerrotaan kuluttajalle leipäpussin kyljessä. Lopputuotteissa ohjelma näkyy viimeistään 2023.

Loppu onkin kuluttajan käsissä – mitä ostaja kaupan hyllystä valitsee.

"Me kaikki kuluttajat määrittelemme omilla arvovalinnoillamme sitä, minkälaista alkutuotanto Suomessa tulee olemaan", Snellman korostaa.

"Paras tapa on saada ilmastotoimille lisäarvo markkinoilta", Mäki-Latvala korostaa. "Toivottavasti kuluttajat arvostavat tätä. Jos niin käy, tällä on varmasti hyvä tulevaisuus."

Mikko Mäki-Latvala
Mikko Mäki-Latvala kuvasi viime viikolla rukiin kylvöä.
Lue lisää

Ilomantsin viljojen kuivaukseen riittää yksi kuivuri – Iivo-perinneruis antoi kohtuullisen sadon Joonas Potkoselle

Sateet liottavat viljakasvustoja ja peltoja – kasvukausi silti parisen viikkoa edellä normaalista

Kaura lisää suosiotaan suomalaisilla leipämarkkinoilla — ruis on kuitenkin yhä suosikki

Lantmännenin peittauksen korvaavalle ThermoSeed -käsittelylle innovaatiopalkinto