Maatalous

"Rivejä on syytä tiivistää, koska korkeampi hinta tukee koko ketjua rehusta lihaan", sanoo MTK-Satakunnan puheenjohtaja Otso Heikola

Heikola ennakoi maatalouteen "todella hankalaa" vuotta. "Näillä sianlihan hinnoilla rehuvilja saisi maksaa 160 euroa tonnilta, mutta se maksaa nyt 230 euroa. Yhtälö ei ole kestävällä pohjalla."
Kari Salonen
"Maaseudulla tehdään paljon, mutta asioita ei pystytä perustelemaan yhtä hyvin kuin vastapuolella. Esimerkiksi hiilensidonnassa massan pitäisi olla ykkösprioriteetti, ja sokerijuurikas on siinä ylivoimainen kasvi", Otso Heikola sanoo jurttipeltonsa laidalla. Juurikas selvisi vaikeasta kesästä hyvin, koska sen pitkään kasvukauteen mahtuu monenlaista säätä. Korjuu alkaa parin viikon päästä.

Satakuntalaiset ovat kertoman mukaan rauhallisia ja suoria. Asiat sanotaan niin kuin ne ovat.

Maakunnan viljelijöiden puhemieheksi tänä vuonna valittu Otso Heikola sopiikin tehtävään hyvin tilansa monipuolisuuden puolesta.

Pelloilla kasvaa sokerijuurikasta, tärkkelysperunaa ja perusviljoja, yhdistelmäsikalassa röhkii emakkoja ja porsaita ja metsää on sen verran, että sitä voi välillä myydäkin.

"Metsä jää väkisin maatalouden varjoon. Kaikki kiinteistöt lämpenevät ja vilja kuivataan silti kotimaisella energialla. Ennen meni öljyä 40 kiloa tunnissa, mutta nyt palaa pelkkää omaa haketta."

Otso Heikola asuu synnyintilansa naapurissa olevalla tilalla, jonka hänen vanhempansa ostivat 1990-luvun lopulla. Tilat muodostavat maatalousyhtymän, jota hän pyörittää veljensä Henrin ja vanhempiensa kanssa. Kaksi siskoa on muuttanut työhön muualle.

"Minä olen ollut pienestä saakka hommissa mukana ja tuntenut käsillä tekemisen riemua. Työ on monipuolista ja vaihtelevaa: välillä ollaan pellolla, välillä koneiden tai eläinten kanssa tai rakentamassa."

Luottamustehtävät alkoivat alle 35-vuotiaita edustavissa maaseutunuorissa, sitten "aikuisissa". Mallia on antanut oma isä Hannu, entinen MTK-aktiivi. Tuleeko paljon neuvoja? "Kyl kai omiks ja naapurin tarpeiks."

Ekonomipuoliso on kotoisin pieneltä maatilalta Somerolta, joten hän "ymmärtää, missä mennään".

Puheenjohtajaksi Otso Heikola päätyi, koska saa suunsa auki ja oma tuotanto on laajaa. "Siten tietää, mistä puhutaan."

Maakunnan vahvuudet vaihtelevat pohjoisen maidosta ja lihasta etelän siipikarjaan ja erikoiskasveihin. Peruna vahvistuu, kun koetoiminta asettuu Räpin koetilalle. Teollisuudesta tuttuja ovat Apetit, HKScan, Satamaito, Finnamyl ja Sucros.

Edunvalvontaan hän ennakoi haastavaa rupeamaa.

"Maataloudessa on rajut paikat edessä. Kannattavuus laskee, marginaalit pienenevät vuosi vuodelta ja viljelijät joutuvat laskemaan tekemisiään entistä tarkemmin. Erityisen vaikeaa on tällaisena heikon viljasadon ja alhaisten hintojen vuotena, kun marginaalia ei enää ole."

Hintaa pitää saada lisää, ja Heikola visioikin vahvempaa MTK:ta ja joukkovoimaa.

"Joku voi ajatella, että on helppoa käydä kippaamassa viljakuorma rehutehtaalle, ja se siitä."

"Rivejä on syytä tiivistää, sillä korkeampi hinta tukee koko ketjua rehusta lihaan", hän katsoo.

"Jos me viljelijät perustammekin tuottajaorganisaation ja sanomme, että ohratonni maksaa tänä vuonna 200 euroa? Ostajakin joutuu miettimään, maksaako vai tilaako 220 eurolla laivan Turkuun."

Myös teollisuuden pitää jämäköityä kaupan suuntaan. Lihan hintaa ei pidä mennä sopimaan ennen kylvöjä, kun syksyn rehuviljan hintaakaan ei vielä tiedetä.

"Metallituotteiden ja lannoitteiden hinta nousee heti kymmenen prosenttia, jos raaka-aine kallistuu. Lihatiskissä tai leipähyllyssä viljan hinnan nousu ei näy mitenkään. Me tuottajat emme saa itsellemme kuluja takaisin ketjusta, vaan omasta selkänahasta."

Heikola on varma, että kuluttaja haluaa ostaa kotimaista, jos se vain reilusti tuodaan julki. "Kotimaisuus on vahva brändi, vaikka kauppa haluaakin hämärtää sitä omilla tuotemerkeillä ja uhata tuonnilla."

Sikatalous on kriisissä, koska viljan hinta on loikannut ylös mutta lihan hinta pysynyt alhaalla.

"Tulossa on todella hankala vuosi. Näillä sianlihan hinnoilla rehuvilja saisi maksaa 160 euroa tonnilta, mutta se maksaa nyt 230 euroa. Yhtälö ei ole kestävällä pohjalla."

Edunvalvontatyössä tulee huolehtia myös nuorista ja koulutuspaikoista. Hänellä itsellään on toinenkin tutkinto, koska häntä kiinnosti koulussa matematiikka. "Peli myös kovenee ja on hyvä olla varavaihtoehtoja."

Saparosta pitäisi saada sikatiloille lisähintaa, sillä ehjien suomalaissikojen kasvatus on kalliimpaa kuin hännättömien eurooppalaisten. Otso Heikola törmäsi asiaan osallistuessaan nuorten edustajana EU-komission työryhmiin.

"Italialainen kollega ihmetteli, että eihän sianlihaa voi tuottaa saparoiden kanssa ja itävaltalainen, että miten te sen teette. Kerroin, että kun sioilla on kunnolla tilaa, lämpötila kohdillaan, virikkeitä ja tonkimista, ne eivät syö toisiansa. Saparoiden typistäminen on ollut kiellettyä 20 vuotta, mutta osa ratsastaa poikkeuksilla."

Sianlihapaketissa voisi hyvin lukea virikepossu, samaan tapaan kuin munapakkauksissa.

Heikolan mielestä markkinoiden pitäisi toimia ja toimeentulon tulla hinnoista, ja tukien olla vasta viimeinen vaihtoehto.

"EU:n uudistus näyttää kuitenkin siltä, ettei sadolla ole merkitystä. Minusta on paradoksaalista puhua hiiliviljelystä ilman satoa, kun viljelijänä haluan sitoa hiiltä vahvalla ruuantuotannolla. Hyvin hoidettu pelto tuottaa satoa ja sitoo hiiltä, vasemmalla kädellä tehty ei tuota eikä sido."

Hyvään satoon panostaminen on siis paras ilmastoteko.

"Juurikkaasta on oltu hiljaa, mutta sehän on huippukasvi! Mikään muu kasvi ei tuota rekkakuormallista hiiltä sitovaa biomassaa hehtaarilta. Juurikkaasta voidaan tehdä sokerin lisäksi biomuovia ja tienpinnan sideainetta."

Saksalaiset ovat havainneet myös, että juurikaspelto tuottaa kolminkertaisesti happea verrattuna samaan metsäalaan.

Heikola toivoo, että maatalous ei syyllistyisi ympäristöasioista ja käyttäisi enemmän faktoja kuten muutkin keskustelijat.

"Olemme pikemminkin suuri kärsijä. Hiljattain uutisoitiin, etteivät maatalouden päästöt ole muuttuneet 20 vuodessa. Voi olla. Mutta sitä ei kerrottu, että tuotos on samaan aikaan tuplaantunut eli päästöt ovatkin puolittuneet. Vääristellään, ettei ole tehty mitään, vaikka missä muualla hiiltä sidotaan, jos ei maaseudulla?"

Tuottajaliitto kouluttaa jo jäseniään hiilensidonnassa.​

Kuvaavaa on myös, että Eurajoen tuoreen bakteerilöydöksen johdosta ympäristöväki vaatii kiristämään lannanlevityksen sääntöjä. "Kymmenen kuutiota broilerinlantaa hehtaarille on pieni määrä. Silti yhdyskuntajätettä voidaan käyttää viherrakentamisessa lähellä hulevesijärjestelmiä."

Kentän jaksaminen huolettaa, sillä joka viides tila on ottanut yhteyttä Varavoimaa farmarille -tiimiin. "Ja enemmän tulee, kun on heikko satovuosi, marginaalit kapenevat ja ajetaan ehkä entistä kovemmilla panoksilla. Jos vaikka laajentaa, on paljon kiinni tuurista, minkälaiseen sykliin sattuu osumaan."

Tähän juttuun liittyy myös kuunneltava ohjelma podcast, jossa vieraana Otso Heikola. Pääset ohjelmaan tästä linkistä.

Otso Heikola

Syntynyt 1982 Kokemäen YlistarollaPerhe: vaimo Karoliina, 9-, 4- ja 1-vuotiaat tyttäretKoulutus: agrologi (Mustiala 2002–2006), rakennusinsinööri (Satakunnan ammattikorkeakoulu 2006–11)Luottamustehtävät: 2010 MTK-Satakunnan nuorten valiokuntaan, 2014 MTK-Satakunnan johtokuntaan nuorten edustajana, vuodesta 2017 varsinaiseksi jäseneksi, 2021 alkaen puheenjohtaja.​MTK:n erikoiskasvivaliokunnan jäsen, osallistunut EU-komission sika- ja sokerityöryhmiin 2016 alkaen.Satakunnan tuottajaliittoon kuuluu 9 753 jäsentä ja ​3 796 tilaa.Sen 33 yhdistyksestä kuusi sijaitsee Pirkanmaan puolella ja viisi on metsänhoitoyhdistyksiä.

Lue lisää

Lihanjalostaja sikakriisistä: "Meille kotimaisen sianlihan hinta ei ole laskenut vuodessa yhtään, hintaero tuontiin jopa tuplat"

Saku Tuominen tunnustautuu puunhalaajaksi, joka uskoo talouskasvuun – ”Ihminen haluaa muuttua vain, jos se johtaa johonkin parempaan”

Myyräkuume ja välilevynpullistuma pistivät Jukka Niittyojan perheen elämänarvot uusiksi: "Hautausmaat ovat täynnä ihmisiä, jotka ovat luulleet olevansa korvaamattomia"

Podcastissa haastateltavana sikatilallinen Otso Heikola: "Sikatalous on kuolemankielissä"