Maatalous

Kevätviljat jäivät kuluneena kesänä miinukselle, syysöljykasvit kirivät kannattavuuskärkeen

Ensi kesänä on syytä arvioida tarkkaan, mille peltolohkoille ja viljelykasveille lannoitepanoksia kohdennetaan.
Timo Filpus

Viljan hinnat ovat syksyn mittaan nousseet, mutta edes yli 200 euron tonnihinnat eivät riitä nostamaan kevätviljan viime kesän heikkoja satotuloksia syvästä tappiosta.

Näin toteaa johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

ProAgria Lohkotietopankin ennakkolaskelmat osoittavat, että kevätviljojen tulos jää viime kesän valtakunnallisilla keskisadoilla noin 150 euroa hehtaaria kohden tappiolle. Keskisatona laskelmassa on käytetty 2 700 – 2 900 kiloa hehtaarille.

Toteutuneet sadot vaihtelivat tiloilla paljon. Jos sadot olivat tuhat kiloa laskelmassa käytettyä pienemmät hehtaarilta, tappio syvenee toiset 150–200 euroa hehtaarilta, Peltonen kertoo.

Tuhat kiloa paremmilla hehtaarisadoilla taas päästään nollatilanteeseen tai hieman voiton puolelle. Näihin normaaleihin 3 000 – 4 000 kilon keskisatoihin kuitenkin vain harva ylsi viime kesänä.

Nettovoitto tai -tappio on laskettu vähentämällä satotuotoista ja tuista kaikki kustannukset mukaan lukien työ ja kiinteät kulut.

Syysöljykasvit erottuvat viime kesän tuloksissa edukseen. Niiden tulos nousi keskimäärin 750 euroon hehtaaria kohti.

Peltosen mukaan tulos olisi voinut olla parempikin, mutta moni ehti kiinnittää myyntihinnat keväällä tai aiemmin. Hintojen noususta ei silloin hyödytty täysimääräisesti.

Kumina, syysvehnä ja kevätrypsi ylsivät myös plussan puolelle. Syyskasveista ruis jäi reilusti tappiolle.

Lannoitteiden syys–lokakuun hinnannousut ovat olleet ennennäkemättömiä, Peltonen toteaa. Jos lannoitteita ei hankittu ennakkoon, tähänastinen nousu tarkoittaa ensi kesän tuotantokustannusten 120–150 euron hehtaarikohtaista nousua entisten kulujen päälle.

Satovaatimus, joka kattaa kustannukset, nousee monilla viljoilla yli 5 000 kiloon hehtaarilla.

Näillä hinnoilla lannoitteiden hankinnat ovat jäissä, Peltonen toteaa. "Toisaalta ostojen viivästyttämisessä on riskinsä, koska saatavuus voi heiketä merkittävästi ja ruuhkautumista tapahtua kevätpuolella."

Nyt on hänen mukaansa entistä tärkeämpää arvioida tarkkaan, mille peltolohkoille ja kasveille lannoitepanoksia kohdennetaan ensi kesänä.

Viime vuosien äärisääoloissa epävarmoiksi osoittautuneet lohkot on viisainta ohjata peruskunnostukseen ja viherlannoitukseen, Peltonen suosittelee.

Kasvukunnoltaan hyvät lohkot ovat etusijalla, sillä niillä satovastetta on varmemmin odotettavissa. "Keskeistä on panostaa pienemmällä alalla hyvälaatuisen sadon tuotantoon. Kotimaiset varastot ovat huvenneet reippaasti hankalan kasvukauden jälkeen ja hyvälaatuisesta sadosta tulee kysyntää."

Viljelykiertoja on syytä miettiä erityisen tarkkaan, Peltonen korostaa. Esikasviarvot ja ilmasta sidottu typpi kannattaa hyödyntää.

Maassa olevat typpivarat on hyvä mitata ja huomioida lannoituksen suunnittelussa.

Viljelyyn kannattaa ottaa mukaan vähemmillä ravinnepanoksilla kasvavia satokasveja, kuten herne, tai apilapitoisia viherlannoitusnurmia, monimuotoisuus-, maisema- ja pölyttäjäkasveja.

Karjanlanta nostaa arvoaan, ja sen hyödyntäminen kannattaa suunnitella tarkkaan.

Lisäksi kierrätysravinteiden käytön suhteellinen kannattavuus paranee. Niilläkin kysyntä on ollut suurta ja saatavuudessa alkaa olla haasteita.

"Kun vielä tiedetään, että kylvösiementenkin saatavuudessa on rajoitteita ensi kasvukaudelle, on nyt tärkeä toimia ajoissa ja tehdä viljelysuunnittelua ja sen varasuunnitelmia valmiiksi ensi kasvukaudelle mahdollisimman pitkälle", Peltonen summaa.

Lue lisää

ProAgria: Tuottavat pellot ja hyvinvoivat eläimet maatilojen parasta ilmastotyötä – ei viljelemättömyys

Heikko sato tyhjentää kotimaan viljavarastot – lannoitepulasta huolimatta ensi vuonnakin tarvitaan laadukasta satoa

Syyskasveja kylvetty ahkerasti tänä syksynä – erityisesti syysvehnäala kasvaa

Asiantuntija pitää Luken satoarviota ylimitoitettuna – "Hiljaiseksi ja vakavaksi tämä satotilanne vetää"