Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Maatalous

Laidunnuksesta maksetaan tuottajille ekstraa Hollannissa ja Norjassa – isonkin karjan laidunnus onnistuu hyvillä kulkureiteillä ja nurmiseoksella

Laidunnuksella on monia terveyshyötyjä, mutta sillä voidaan vaikuttaa myös maidontuotannon imagoon.
saara lavi
Kuluttajat näkevät mielellään lehmiä laitumella, mikä kasvattaa tilojen painetta ryhtyä laiduntamaan isojakin karjoja.

”Paine karjan ulkoilun lisäämiseen kasvaa kuluttajien suunnalta jatkuvasti”, totesi Tki-asiantuntija Eeva-Kaisa Pulkka Savonia AMK:lla järjestetyssä Agri Future -seminaarissa viime viikolla.

Vastuullisuusaiheisiin keskittyneessä seminaarissa kuultiin esimerkkejä ison karjan laidunnuksesta Suomesta, Hollannista ja Norjasta.

Norjalainen Asbjørn Hagene korosti hyvien kulkureittien merkitystä, jotta lehmien on vaivatonta siirtyä laitumelle ja sieltä pois. Lajikkeista hän mainitsi erityisesti englanninraiheinän, jonka ansiosta laitumelle pääsee aikaisin keväällä. Lisäksi seoksissa on ainakin timoteita, valkoapilaa ja niittynurmikkaa.

Hagenen laskelmien mukaan satotuotto laitumella on noin 65 prosenttia säilörehusadosta ja kustannus rehukiloa kohden noin 40 prosenttia säilörehun kustannuksista. ”Laidunnus on edullisempaa kuin rehun koneellinen korjuu, jos peltoa on tarpeeksi.”

Norjalainen meijeri Tine maksaa enemmän kesällä tuotetusta maidosta ja myös valtio tukee laidunnusta.

Myös Hollannissa laidunnuksella saa maidontuottajahintaa korotettua, kertoi Bles Dairiesin maidontuotannon asiantuntija Anne Terpstra.

Maan kaupoissa myydään eri tavoin brändättyjä maitoja, kuten Suomessakin. Paras tuottajahinta maksetaan maidosta, jonka tuotanto täyttää vaatimuksen 120 päivän laidunnuksesta niin, että hehtaaria kohden laiduntaa enintään 2,5 nautayksikköä. Vaatimuksissa edellytetään myös muun muassa hyönteishotellia ja niittykasvien 10 prosentin osuutta laidunnurmesta.

Kotimaisen esimerkin robottitilan onnistuneesta laidunnuksesta esitteli Pellervo Kässi Uuraisilta. Tilalla on laidunnettu jo 16 vuotta. Hänen mukaansa laitumen merkitys ruokinnallisesti on suurin laidunkauden alussa. Kässi korosti myös umpilehmien liikunnan vaikutusta poikimahelppouteen.

Seminaarissa vieraillut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) muistutti, että jatkuvasti ruuantuotantoon julkisessa keskustelussa liitetty ilmastonmuutos on myös iso mahdollisuus.

”Vastuullisen suomalaisen ruuan kysyntä kasvaa. Yhä useampi kuluttaja haluaa syödä vastuullisesti sekä ilmaston että eläinten hyvinvoinnin kannalta.”

Leppää harmittaa, että suomalaiseen ruuantuotantoon sisältyvä vastuullisuustyö, kuten antibioottivapaus, ei näy tuottajahinnoissa.

”Kuluttajilta saattaa jäädä myös huomaamatta, miten esimerkiksi tuotannon tehostaminen on pienentänyt maatalouden ympäristövaikutuksia. Ympäristövastuullisuuden, ilmastovaikutusten vähentämisen ja taloudellisen vastuullisuuden pitäisi kulkea rintarinnan. Kauppojen positiiviset tulosvaroitukset yhtä aikaa tuottajien ahdingon kanssa kuvaavat tätä epäsuhtaa.”

Maidontuottaja Heli Rytkönen arveli, että kohtaamisten lisääminen kuluttajien ja tuottajien välille parantaisi ymmärrystä siitä, mitkä vaatimukset tuottajien suuntaan ovat kohtuullisia.

Lisää näitä kohtaamisia toivoivat myös seminaarin järjestelyihin osallistuneet opiskelijat.

Lue lisää

Tällaisia tiloja monimuotoisuuden ylläpito Suomessa tarvitsee: Jyrki Peltolan laiduntava karja hyödyttää monia kasveja, hyönteisiä ja lintuja – ja nyt hänellä on laitumiltaan vakava viesti

Tilastotiedot pahasti alakanttiin – pedot ovat tappaneet selvästi riistavahinkorekisteriin merkittyä enemmän nautoja

Suomella on hallussaan satumainen aarre: Runsaiden vesivarojen ansiosta maataloutemme voisi olla hyvinkin karjatalousvaltaista, linjaa professori

Uskomaton näky: Lehmiä vedetään turvaan vesiskoottereiden avulla – ennätystulvat koettelevat Kanadaa