Maatalous

ProAgria: Tuottavat pellot ja hyvinvoivat eläimet maatilojen parasta ilmastotyötä – ei viljelemättömyys

Päästöt eivät vähene "lukuja uudelleen laskemalla, vaan teoilla", toteaa ProAgrian johtava asiantuntija Sari Peltonen.
Kari Salonen
Yksi konkreettinen toimi sekä ilmastonmuutoksen että ravinnevalumien hillitsemiseen on peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys. Kuvituskuva.

Turvemaiden viljelemättä jättäminen ei ole ilmastokriisin ratkaisu, korostaa ProAgria Keskusten Liiton johtava asiantuntija Sari Peltonen. Myös hylätty pelto tai metsitys tuottavat päästöjä vielä parinkymmenen vuoden ajan, Peltonen korostaa.

Niiden sijaan ProAgrian asiantuntijat suosittelevat turvemaile hyviä viljelykäytäntöjä, maan rakenteen ja vesitalouden parantamista sekä kasvipeitteisyyden lisäämistä. Kotieläintiloilla hyviä toimintatapoja ovat tehokas rehun hyväksikäyttö, kestävät ja hyvinvoivat eläimet sekä laiduntaminen ja tehokas laidunkierto.

Toisaalta:

"Tarvitaan yhä enemmän perusteita, miksi viljelemme turvepeltoja", Peltonen huomauttaa.

Uusien turvepeltojen raivausta pitää välttää ja turvemailla viljely keskittää monivuotisiin nurmikasveihin. Heikot pellot kannattaa jättää pois viljelystä ja miettiä vaihtoehtoja pellon käytölle.

Kokonaisuudessaan parasta maatiloilla tehtävää arjen ilmastotyötä ovat ProAgrian asiantuntijoiden mukaan tuottavat ja hyvinvoivat pellot ja eläimet.

Peltonen muistuttaa, että maa- ja metsätalous ovat ainoita toimialoja, jotka pystyvät päästövähennysten lisäksi hillitsemään ilmastonmuutosta myös poistamalla ilmakehästä hiilidioksidia.

Toisaalta maatalouden asemaa suhteessa muihin toimialoihin heikentävät päästölaskentamallit: niissä maatalous ei ole samalla viivalla muiden sektoreiden kanssa, koska maatalouden päästöiksi lasketaan aina myös luonnon oma hiilen kierto.

"Päästöt eivät kuitenkaan vähene lukuja uudelleen laskemalla, vaan teoilla", Peltonen korostaa.

Luonnonvarakeskuksella (Luke) on paraikaa käynnissä Ruukissa kolmivuotinen tutkimushanke, jossa kartoitetaan keinoja hallita turvemaiden viljelystä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja ravinnehävikkiä.

"Tutkimustulosten julkaisemiseen tarvitaan aina aikaa. Asiat tuntuvat myös helposti monimutkaisilta, kun vastaukset löytyvät biologiasta, mikrobiologiasta, kemiasta ja fysiikasta", Luken erityisasiantuntija Erkki Joki-Tokola toteaa.

Ruoantuotannon merkitys maailmassa kasvaa ja maatalous kiinnostaa entistä enemmän. Uusia ruokaketjun toimijoita ovat esimerkiksi Microsoft ja Google joko itse tai kumppanien kautta.

"Data tulee olemaan se siemen, josta uudet ratkaisut kasvavat ja jonka avulla voidaan tehdä oikeita päätöksiä", toteaa teknologiajohtaja Jarkko Ilomäki Mtech Digital Solutions Oy:stä.

Vaikka uusi teknologia tukeekin yrittäjien työtä, se myös lisää monimutkaisuutta. Sensorit, dronet ja satelliitit, maaperäanturit, satelliittipaikannus ja muut uudet tekniset ratkaisut tuovat ratkaisuja kasvaviin haasteisiin, mutta johtavat myös datan räjähdysmäiseen kasvuun ja omiin datasiiloihin.

Ilomäen mukaan tutkimuksen, neuvonnan pitää toimia viljelijöiden tukena, ja teknologisten innovaatioiden helppokäyttöisiä, jotta viljelijän ei tarvitse olla oman työnsä ohella insinööri.

"Avainkysymyksiä on, miten kasvavaa datamassaa voidaan hyödyntää jatkossa entistä paremmin. Maailman pienentyessä asioista tulee entistä useammin myös kansainvälistä."

Peltonen, Ilomäki ja Joki-Tokola puhuivat tiistaina ProAgrian Oulussa järjestämässä Maaseutumme – ruuan lähde ja ratkaisujen tuottaja -seminaarissa.

Lue lisää

Heikko sato tyhjentää kotimaan viljavarastot – lannoitepulasta huolimatta ensi vuonnakin tarvitaan laadukasta satoa

Uutistausta: Komission ilmastolaskelmissa on paljon ilmaa – kärsijöitä ovat syyllisen leiman saavat viljelijät

Kevätviljat jäivät kuluneena kesänä miinukselle, syysöljykasvit kirivät kannattavuuskärkeen

Saku Tuominen tunnustautuu puunhalaajaksi, joka uskoo talouskasvuun – ”Ihminen haluaa muuttua vain, jos se johtaa johonkin parempaan”