Maatalous

Vesipuhveli on leppoisa ja talvenkestävä tyyppi, ja nyt se on pääsemässä tuotantoeläinten listalle

Ruotsissa saa tuottaa puhvelinmaitoa, meillä ei saisi.
Petteri Kivimäki
Vesipuhvelit tykkäävät läheisyydestä, Anniina Laurema ja Janne Kuusela kertovat. Kohta vuoden täyttävä Sauli on some-julkkis. Se pujahtaa aidanraosta minne mielii.

Suomen ensimmäiset vesipuhvelit saapuivat Kangasniemelle kolme vuotta sitten. Ruotsista tulleet eläimet hankittiin ennen kaikkea kosteikon maisemanhoitajiksi. Puulan Puhvelin yrittäjän Anniina Laureman haaveena oli jo silloin, että myös lihan ja maidon tuotanto olisivat jatkossa mahdollisia.

Eläimet tuotiin pitkän harkinnan ja perusteellisten selvitysten jälkeen, maa- ja metsätalousministeriön ja Eläinten terveys ry:n ohjeita noudattaen.

Vasta, kun vesipuhvelit olivat jo maassa, kävi ilmi tulevaan lainsäädäntöön liittyvä asia.

Valmisteilla olevan uuden eläinten hyvinvointilain liitteenä on niin sanottu positiivilista, joka määrittelee, mitä eläinlajeja voi Suomessa pitää tuotantoeläiminä. Vesipuhveli ei tuossa vaiheessa ollutkaan listalla.

Nyt asia on edennyt. Lakiesitys on lähtenyt lausuntokierrokselle, ja Laurema on tyytyväinen siihen, että vesipuhveli on lisätty listalle.

Esitys kuitenkin rajaa sen käytön vain lihantuotantoon, ei maidon. Perusteena on, että maidontuotantoon liittyy vesipuhveleilla enemmän hyvinvointiongelmia kuin lihantuotantoon.

Muualla Euroopassa puhvelinmaitoa saa tuottaa. Sitä lypsetään ja jalostetaan myös eläinten tiukoista hyvinvointivaatimuksista tunnetussa Ruotsissa.

Suomessa Eläinten hyvinvointikeskus on tehnyt laajan selvityksen vesipuhvelien soveltuvuudesta tuotantoeläimeksi Suomeen.

Selvityksessä todetaan muun muassa, että vesipuhvelit ovat hyvin herkkiä ympäristön ärsykkeille ennen lypsyä ja sen aikana.

Eläinten rauhallinen käsittely, stressin vähentäminen lypsytilanteessa ja ihmisen ja eläimen välisen suhteen parantaminen kuitenkin auttaa maitoa laskeutumaan luonnollisesti.

Puulan Puhvelin vesipuhvelit tulivat Ruotsista puhvelimozzarellaa valmistavalta tilalta, Ängsholmens gårdsmejeristä Uppsalan läheltä.

Siellä eläinten hyvinvointiin on panostettu.

Varhainen vieroitus on vesipuhvelille suurempi stressi kuin naudalle. Ängsholmenissa vasikka saa olla emänsä kanssa ensimmäisen kuukauden, ja sen jälkeen se otetaan "päivähoitoon".

Yöt vasikka on emän kanssa ja hoitaa aamulypsyn. Päivän emä ulkoilee ilman vasikkaa, ja iltalypsyn hoitaa ihminen.

Näin maidontuotanto voitaisiin hoitaa Suomessakin, eläinystävällisellä tavalla.

Ängsholmenissa puhvelilehmä tuottaa 8–18 litraa maitoa päivässä maaliskuusta lokakuuhun. Puhvelinmaito ei olekaan massa- vaan erikoistuote.

Puulan Puhvelin alun perin kuuden eläimen ryhmä on kolmessa vuodessa kasvanut 13 yksilöön, ja seuraava vasikka syntyy vuodenvaihteessa.

Ruotsista tulleet eläimet olivat jo valmiiksi kesyjä, luottavaisia ja helppoja käsitellä, ja samanlaisiksi ovat kasvaneet uudet tulokkaat. Esimerkiksi keinosiemennys ja sorkkahoidot ovat sujuneet ongelmitta.

Vesipuhvelit pärjäävät Suomen ilmastossa hyvin, Laurema kertoo. Ne kasvattavat tuuhean talvikarvan.

Eläimillä pitää toki olla talvella asianmukainen säänsuoja. Kolme seinää ja katto riittävät enimmän osan talvea, mutta kovimmilla pakkasilla rakennukseen saadaan liukuovella neljäskin seinä.

Vasikat köllöttävät kylmäpihaton paksulla olkikuivikepohjalla tyytyväisinä, vaikka pakkasta on 25 astetta.

Laurema ja hänen miehensä ostivat Kangasniemellä sijaitsevan tilansa 2015. Ajatus vesipuhveleista lähti tilan kosteikkoa katselleen ProAgrian asiantuntijan kommentista: "Tämähän olisi ihan huippualue vesipuhveleille!"

Hauska heitto kääntyi pian vakavaksi pohdinnaksi, ja lopulta puhvelit saapuivat tilalle.

Kosteikkolaiduntajana vesipuhveli on verraton, Laurema sanoo. Se ei juutu mutaan ja voi hakea ruokaa jopa veden alta, sillä se osaa sulkea sieraimensa.

Pariskunta on kokopäivätyössä tilan ulkopuolella, joten itse he eivät ole suunnitelleet maidontuotantoa. Ajatus oli, että tilalta voitaisiin myydä eläimiä muille yrittäjille ja näin voisi käynnistyä esimerkiksi alueellinen pienimuotoinen maidontuotanto.

Puhvelinmaidosta ei meillä tule isoa tuotannonalaa, mutta muutamalle tilalle ja pienmeijerille se voisi tuoda lisätuloa ja joillekin ravintoloille antaa mahdollisuuden tarjota uudenlaista lähiruokaa, Laurema visioi.

Eläinten hyvinvointikeskuksen selvitys: Vesipuhvelin soveltuvuus tuotantoeläimeksi Suomessa

Lue myös: Katso video: Suomen ensimmäiset vesipuhvelit totuttelevat suomalaistalveen Kangasniemellä

Petteri Kivimäki
Paksu talvikarva suojaa eläimiä pakkaselta.
Lue lisää

Katso video: Suomen ensimmäiset vesipuhvelit totuttelevat suomalaistalveen Kangasniemellä

Viljamarkkinat ovat varpaillaan Venäjän uhittelusta – kriisin kärjistymisellä olisi vaikutusta myös energian hintoihin

HBL: Kymmenien vietnamilaisten epäillään joutuneen kiskonnan uhreiksi Pohjanmaalla

Hollannissa hallitus kannustaa maataloutta ilmastoystävälliseen siirtymään, mutta moni alalla kokee epävarmuutta ja jääneensä syrjään