Maatalous

Täsmäviljelyn tavoitteena on parantaa viljelyn kannattavuutta – aloitus vaatii investointeja, mutta sitä voi kokeilla myös urakoitsijan avulla

Täsmäviljelyssä käytännön toimenpiteet ovat usein tuotantopanosten määränsäätöä.
Johannes Tervo
Täsmäviljelyssä mitatun tiedon ansiosta tuotantopanoksia käytetään tarkemmin. Toimenpiteillä haetaan enemmän satoa siellä, missä on potentiaalia, ja säästetään panoksia sieltä, missä satoa kasvaa heikommin joka tapauksessa. Kuvassa traktorin ohjaamoon kiinnitetty kamerajärjestelmä, jolla pystytään analysoimaan esimerkiksi typpilannoituksen tarvetta.

Digitaalinen murros etenee maataloudessa vauhdilla niin peltoviljelyssä kuin kotieläintaloudessa. Kuinka viljelijä pääsee täsmäviljelyssä pelloillaan alkuun?

Ensimmäisiä asioita on hankkia pelloista sellainen kartta, josta voi katsoa pellon sisällä esiintyvää vaihtelua, kertoo tutkija Reetta Palva TTS Työtehoseurasta.

"Aloittaa voi vaikka satelliittikuvista. Ilmaisistakin palveluista löytyy kasvillisuusindeksikarttoja. Kuvista erot näkyvät eri tasolla kuin silmämääräisesti ja kuvien pohjalta voi pohtia seuraavia askelia."

Täsmäviljelyn tavoitteena on parantaa viljelyn kannattavuutta.

Toimenpiteillä haetaan enemmän ja laadukkaampaa satoa siellä, missä on potentiaalia, ja säästetään panoksia sieltä, missä satoa kasvaa heikommin joka tapauksessa.

Maalajin vaihtelu samalla lohkolla voi olla niin suurta, että pellon eri osiin kannattaa käyttää eri siemen- ja lannoitemäärää, Palva sanoo.

"Lisäksi mitattuun tietoon perustuvat toimenpiteet tuottavat todennäköisesti parempia tuloksia kuin pelkkiin oletuksiin perustuvat."

Täsmäviljelyyn siirryttäessä täytyy todennäköisesti hankkia uusia laitteita, jolloin tulee kustannuksia.

Täsmäviljelyssä käytännön toimenpiteet ovat usein tuotantopanosten määränsäätöä.

Se voi olla esimerkiksi täydennyslannoitusta, jolloin suhteellisen pienellä lisäpanostuksella voi saada määränsäätöominaisuuksilla varustetun laitteen. Lisäksi traktoriin tarvitaan ajo-opastin ja näyttö.

Silloin puhutaan useista tuhansista euroista, Palva arvioi.

"Toisaalta voi ensin kokeilla pienemmällä alalla ja käyttää urakoitsijaa, jolla on tarvittavat laitteet."

Millaisella vauhdilla uusia teknologioita on otettu peltoviljelyssä käyttöön?

"Viime vuosina on eniten otettu käyttöön erityisesti pellolla ajamista helpottavaa ja tarkentavaa tekniikkaa, ajo-opastimia ja ajoavustimia", Palva kertoo.

"Täsmäviljelytekniikoiden osalta käyttöönotto on ollut melko hidasta ja niitä on lopulta melko harvalla. Urakointia tekevillä on useimmiten uutta tekniikkaa, koska työtunteja ohjaamossa kertyy paljon ja konekantaakin uusitaan tiheämmin."

Kiinnostus uuteen teknologiaan on kasvussa. Laitteet, joita voidaan helposti asentaa myös vanhoihin koneisiin, tulevat yleistymään, Palva arvioi. Esimerkkinä hän nostaa satokartoituksen.

Uusissa koneissa yhä useammin jo olevien valmiuksien myötä teknologiat tulevat laajemmin käyttöön, mutta se vie aikansa.

"Tietysti viljelyn kannattavuus yleisesti vaikuttaa paljon hankintoihin. Toisaalta mittaamisen ja tekniikan myötä viljelyyn tulee myös uusia mahdollisuuksia ja mielenkiintoa", Palva sanoo.

Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hankeessa TTS on nostanut keskusteluun puolueetonta tietoa ja uusia ratkaisuja täsmäviljelyn, robotiikan, automatiikan ja älyteknologian hyödyntämisestä maataloudessa.

Hanke jatkuu vielä alkavan vuoden ajan.

"Jatkamme viime talven tapaan alkuvuonna Digimaatalous-webikahvien sarjaa uusilla aiheilla", Palva kertoo.

"Yhteistyökumppaneiden kanssa on suunnitteilla myös muita tapahtumia. Samoin jatkamme uusien teknologioiden esittelyjä Digimaatalous.fi -sivuille."

Lue lisää

Täsmäviljelyn työkalut turhia jos pellon perusasiat ovat pielessä – Kari Alasaari: "Maaperän on oltava sellaisessa kasvukunnossa, että siihen pystytään sato rakentamaan"

Lapualainen 8,8 tonnin hehtaarisato toiseksi kansainvälisessä kisassa: Kari Alasaari kasvatti Alajoen hienohietamaalla mahtavasatoisen kevätohran

"Nurmen täsmäviljely ei ole vaikeaa, työlästä eikä välttämättä kallistakaan" – Peltolive kertoo asiasta ensi viikon torstaina

Arkeen käypää älymaataloutta aletaan tutkia Jyväskylässä käytännönläheisin keinoin