Maatalous

Suomi hyppää hyönteisten elintarvikekäytön etulinjaan – Kurikkalaisen viljelijän sikala muuttuu sirkkalaksi

Hyönteisten salliminen elintarvikekäyttöön rohkaisee alan yrittäjiä investoimaan. Kurikkalalaisen Panu Ollikkalan sikala tyhjenee vuodenvaihteessa ja pian tilalla sirittävät sirkat.
Timo Aalto
Panu Ollikkala Kurikasta toivoo voivansa siirtää 550-neliöisen sikalansa tilat kokonaisuudessaan sirkkatuotantoon. Tällä hetkellä hänellä on kasvatuksessa 100 000–200 000 kotisirkkaa.

Hyönteisten elintarvikekäyttö sallitaan Suomessa ensimmäisenä Pohjoismaissa. Alan yrittäjille uutinen on iloinen – joskin yllättävä.

”Kukaan ei ollut varautunut näin suoranaiseen ja nopeaan muutokseen”, sanoo Finsect Oy:n perustaja Lauri Jyllilä.

Finsect kehittää hyönteisten kasvatusteknologiaa ja kokoaa Suomeen tuottajaverkostoa.

Itsekin maatilataustainen Jyllilä on auttanut kasvatuksesta kiinnostuneita viljelijöitä ja muita yrittäjiä alkuun. Kasvatuksessa on hyödynnetty esimerkiksi entisiä sikaloita.

Yksi yrittäjistä on kurikkalainen Panu Ollikkala, jonka sirkkakasvattamo on nähty useiden lehtien sivuilla.

Kurikan maatalouspitäjä on väkilukuunsa suhteutettuna Suomen merkittävin hyönteistuotantoalue ja yhteistyö alan yrittäjien kesken on tiivistä.

Ollikkalalla on sikojen lisäksi 100 000–200 000 sirkkaa, mutta määrä kasvaa lakimuutoksen jälkeen huomattavasti.

Samalla possut saavat väistyä.

550-neliöinen sikala tyhjenee vuodenvaihteeseen mennessä. Muutokseen kannustivat heikentyneet kannattavuuslaskelmat.

”Kyllä se tie on nähty loppuun”, Ollikkala sanoo. Haaveissa on, että vanhan sikalan tilat olisivat tulevaisuudessa täynnä sirkkoja.

Uutinen asetusmuutoksesta pääsi yllättämään kesken puintien. Ollikkala oli suunnitellut tuovansa sirkat vanhaan sikalaan vuoden 2018 loppuun mennessä, mutta maa- ja metsä­talousministeriön päätös vauhdittaa muutosta.

”Tämä tuli täysin puun takaa. Hyvä kuitenkin, että asia aukeaa."

Alan ympärillä on kuhissut jo muutaman vuoden: kasvattajien ja hyönteisten kasvatukseen liittyvien yritysten määrä on noussut ja kuluttajien kiinnostus kasvanut. Elokuussa elintarvikejätti Fazer julkaisi hyönteisravinnosta kertovan videon.

Hyönteisten valtteja ovat korkea raakavalkuaispitoisuus ja rehuhyötysuhde. Niiden kasvatuksessa voidaan hyödyntää myös teollisuuden sivuvirtoja.

Tähän asti hyönteisiä on myyty markkinoilla esimerkiksi keittiökoristeena. Myyntiä elintarvikkeeksi on rajoittanut uuselintarvikeasetus.

Osa EU:n jäsenvaltioista on päätynyt tulkitsemaan asetusta siten, että kokonaisten hyönteisten tuotanto ja myynti elintarvikkeeksi on ollut mahdollista. Maa- ja metsätalousministeriö suosittaa nyt samaa tulkintaa myös Suomeen.

Useimpien kasvattajien tähtäimessä ovat nimenomaan elintarvikkeet. ”Rehukäytössä volyymien on oltava jo tolkuttoman isoja”, Jyllilä huomauttaa.

Kokonaiset hyönteiset tuskin hetkessä sujahtavat osaksi suomalaista ruokavaliota. Niitä voidaan kuitenkin prosessoida osaksi muita elintarvikkeita.

”Hyönteiset ovat raaka-aine. Kotikokille helpoin käyttömuoto on jauhe. Jos tuotteen sisältöä saadaan parannettua hyönteisjauheen käytöllä, se on valtti, mikä kannattaa hyödyntää.”

Myös Pohjolan Hyönteistalous Oy:n perustajalle Santtu Vekkelille muutoksen nopeus tuli hieman yllätyksenä, mutta hän pitää päätöstä täysin loogisena.

Yritys kehittää ja myy hyönteisten teknologia- ja palvelusovelluksia.

”Uskallan väittää, että päätöksellä on kymmenien ihmisten työllistymisvaikutus jo heti alkuun”, hän toteaa.

Myös Vekkelin yrityksellä suunnitellaan päätöksen myötä uusia rekrytointeja.

Vekkelin mielestä hyönteisten elintarvikekäytön salliminen on Suomen maataloudelle todella positiivinen uutinen.

”Maatalouden murros kaipaa tällaisia positiivisia uutisia. Tämä ei ole keneltäkään pois, vaan kelpaa kaikille.”

Muutos antaa alalle uskallusta tehdä investointeja.

Jyllilän puhelin on pirissyt taajaan uutisen julkaisemisesta lähtien.

Osa soittajista on ollut epävarma hankalan lainsäädännön vuoksi, mutta nyt moni heistä siivoaa tilojaan kasvatuksen aloittamista varten.

”Tästä tulee tuotantomuoto muiden joukkoon", Jyllilä painottaa.

Hyönteisistä on myös vientituotteeksi, Jyllilä ja Vekkeli uskovat.

”Pohjoismaista olemme elintarvikkeisiin keskittyvän toiminnan etujoukoissa”, Jyllilä summaa.

Myös mehiläishoitajille uutinen on myönteinen. Tarhauksessa kerättävät kuhnuritoukat voidaan hyödyntää jatkossa ravintona.

Lue lisää

"Juhannus petti" – Kurikassa kolmannes nurmisadosta menetetty

HiljaHelenan hotelliyrittäjä sai Kurikalta 2 000 euroa – "Mieluummin laskuttaisin asiakkaita palvelusta kuin täyttäisin tukihakemuksia"

Business Finlandin kohuttua koronatukea saivat myös elintarvikeyritykset, mukana Munax, Jymy ja Kyro

14-vuotias poika kuoli auton vajottua jään läpi Kurikassa