Valvontakierroksen karu tulos: Moni parsinavetan lehmä koko kesän sisällä Itä-Suomessa - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Valvontakierroksen karu tulos: Moni parsinavetan lehmä koko kesän sisällä Itä-Suomessa

Lähes puolet tarkastetuista parsinavetoista ei laiduntanut lehmiään lainkaan.
Joel Rosenberg
Nauta ei pääse parressa toteuttamaan kunnolla laumakäyttäytymistään. Myös liikunnantarve patoutuu parsinavetassa.

Itä-Suomessa parsinavetoiden lehmien laidunnusmahdollisuuksissa on puutteita. Asiasta tiedottaa Itä-Suomen aluehallintovirasto.

Läänineläinlääkärit ovat valvontakampanjalla tarkkailleet laiduntamisen toteutumista parsinavetoissa kesän aikana.

Tarkastettuja tiloja on kymmeniä. Valvonta kohdistui tiloihin, joista oli epäily, ettei laidunnusvelvoite toteudu

Tarkastuksista tiedotettiin etukäteen laajasti: muun muassa Valio kertoi asiasta kesäkuun asiakastiedotteessaan.

Kolmanneksessa tarkastetuista tiloista karjan kesälaiduntaminen oli hoidettu hyvin, mutta siihen iloiset uutiset loppuvatkin.

Tarkastusten perusteella jopa 45 prosenttia parsinavetoista ei laidunna lainkaan lehmiään. Yleisimmiksi syiksi laiduntamisen laiminlyönteihin tilanpitäjät mainitsivat terveydentilaansa liittyvät syyt, henkilöresurssien puute yksin työskenneltäessä sekä eläinten tottumattomuus ulkoiluun.

21 prosenttia kyllä laidunsi lehmiään, mutta vähemmän aikaa kuin laki edellyttää. Parsinavetoissa asuvilla lypsylehmillä on oikeus ulkoilla 60 päivänä toukokuun alusta syyskuun loppuun.

Osa tuottajista oli aiemmin laiduntanut eläimiään, mutta lopettanut laidunnuksen terveydellisistä syistä tai helpottaakseen työtään.

Laiminlyönnistä voi seurata rangaistus eläinsuojelulain rikkomisesta. Muutamalla tilalla jouduttiin aloittamaan jopa uhkasakkotoimenpiteiden valmistelu.

Myös sorkkien hoidossa havaituista puutteista annettiin määräyksiä, kertoo läänineläinlääkäri Riikka Aho.

Aluehallintovirasto voi myöntää vapautuksen laiduntamisvaatimuksesta lainsäädännön mukaisilla perusteilla. Muutama vapautushakemus saapuikin kesän aikana virastoon.

”Vaikka valvontakampanjamme tuottikin, valitettavasti, kielteisiäkin tuloksia, suuntaus on kuitenkin parempaan päin”, Aho sanoo. ”Terve ja hyvinvoiva eläin on kuitenkin kaikkien yhteinen tavoite.”

Myös Animalia otti kantaa tarkastusten tuloksiin.

”On järkyttävää, että lähes puolet tarkastetuista tiloista pitää eläimiä kaulastaan parteen kytkettynä läpi vuoden. Tämän selvityksen perusteella parsinavetoiden kieltämiselle on entistä raskauttavammat perusteet”, sanoo Animalian vs. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.

Läänineläinlääkäri Aho ei koe, että kiellolle olisi tarvetta.

Parsinavettojen määrä tulee merkittävästi vähenemään tulevaisuudessa, hän sanoo. Pihattonavetta ei takaa itsessään hyviä pito-olosuhteita.

”On parsinavetoita, joista eläimet pääsevät esimerkiksi ulkoilemaan ympäri vuoden. Eläinten hyvinvointiin vaikuttaa eniten se kuinka tilaa ja eläimiä hoidetaan”, Aho pohtii.

Tiloja, joilla puutteita havaittiin, tullaan valvomaan jatkossakin.

Lue lisää

Ruokapalkalla ahertavat talkoolaiset hoitavat arvokasta Myllyojan notkon perinnebiotooppia – laiduntaminen toi kevätesikot ja kottaraiset takaisin

"Kun pieni ryhmä jo tuntee rajat hyvin, joukkoa on riskittömämpää lisätä", neuvoo kahden robotin pihatosta karjaa laiduntava isäntä

MT vieraili Jokioisissa seuraamassa, miten lypsykarjatilan ja lapsiperheen arjen pyörittäminen onnistuu poikkeusoloissa – "Pitää olla samaan aikaan sekä opettaja, lastenhoitaja, keittäjä että karjanhoitaja"

Aarre: Ahmakanta on moninkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana – erityisesti Itä-Suomessa ahmoja on enemmän