Maatalous

Suomalaisen sian saparon salaisuutta valotettiin EU-estradeilla

EU-direktiivi kieltää saparon typistämisen, mutta vain Suomi ja Ruotsi toimivat sen mukaan.
Pasi Leino
Taru Antikaisen sikalassa tuotetaan HK:n antibioottivapaata rypsipossua.

Suomalainen sikatalous sai alkuviikolla harvinaisen paljon julkisuutta, kun saparosian salaisuutta raotettiin kahdella eri EU-areenalla.

MTK:n sikaverkoston vetäjä, auralainen Taru Antikainen kertoi Suomen tuotantotavoista maanantaina Copa-Cogecan sikatyöryhmässä ja ruskolainen Timo Heikkilä tiistaina EU:n sianlihantuotannon kansalaisvuorovaikutustyöryhmässä.

EU-direktiivi kieltää sikojen saparoiden typistämisen, mutta jäsenmaista vain kaksi, Suomi ja Ruotsi, noudattaa sitä kaikessa tuotannossaan.

Muut turvautuvat direktiivin porsaanreikään, jonka mukaan saparot voi typistää "pakottavista syistä" eli jos tuotanto ei muuten ole mahdollista.

"He toteavat, että olosuhteet vaativat typistämistä, eivätkä edes yritä muuta", Antikainen toteaa.

Antikaisen kuulijoina oli nelisenkymmentä eri EU-maiden tuottajajärjestöjen edustajaa. Hän oli koonnut vakuuttavan numeroaineiston vakuuttaakseen yleisönsä.

"Ensin osoitin heille, ettei saparoiden säilyttäminen ole vaikuttanut meillä millään lailla tuotantotuloksiin eikä teurashylkäyksiin. Meillä luvut ovat ihan maailman huippuluokkaa."

Hän esitteli myös teurastamoiden linjastoiltaan kokoamat hännänpurentalukemat, jotka ovat erittäin alhaiset.

"Yleinen vasta-argumentti on, että jos häntiä ei typistetä, syntyy purentaa ja lääkitystarve kasvaa. Esittelin luvut, joiden mukaan Suomessa näin ei ole käynyt. Kerroin myös, että omassa sikalassani tuotetaan täysin antibiootitonta sianlihaa – pitkähäntäisillä sioilla."

Suomessa hännäntypistys loppui 2003. Antikainen kertoi kuulijoille, millä keinoin eläinten hyvinvointia on sen jälkeen parannettu.

Kaikenlainen stressi altistaa sian häiriökäyttäytymiselle, joka purkautuu tyypillisimmin karsinakaverin hännän puremiseen.

Stressiä pitää siis vähentää.

Yksi tärkeä tekijä Suomessa on sikojen hyvä terveys. "Jos olet sairas, niin totta kai se stressaa", Antikainen toteaa.

Toinen liittyy ruokintaan. Meillä käytetään yleensä liemiruokintaa, ja kaikki karsinan siat mahtuvat syömään yhtä aikaa.

Keski-Euroopassa kuivaruokkijat ovat yleisiä ja syömään mahtuu vain osa porukasta kerralla. Vuoroaan odottavat stressaantuvat ja ryhtyvät taistelemaan ruuastaan.

Kolmas tekijä on karsinatila. Meillä sioilla on enemmän tilaa kuin EU-direktiivi vaatii. Väljyys lisää hyvinvointia.

Lisäksi Antikainen listasi muun muassa riittävän vedensaannin ja hyvän ilmastoinnin. "Jano, kuumuus ja kosteus lisäävät kaikki stressiä."

Etelä-Euroopassa sioilla ei usein ole riittävästi vesinippoja, ja kuivaruokinta lisää janon tunnetta, hän kertoo.

Oljet ja muu virikemateriaali ovat sioille mukava lisä, mutta hännänpurentaa niillä ei ratkaista, Antikainen toteaa.

Antikainen kertoo, että yleisö kuunteli hiiskahtamatta hänen pitkää esitystään. "Se ei kuulemma ole tuossa kokouksessa ollenkaan itsestään selvää, vaan porukka pulisee usein omiaan."

Antikaisen hyviksi listaamia tuotantomenetelmiä kohtaan ei syntynyt juurikaan vastaväitteitä. "Aineisto vakuutti", hän arvioi.

"Mutta se, mihin en ollut varautunut, olivat talouskysymykset. Minulta haluttiin tarkkoja lukuja siitä, mitä lisäkustannuksia meillä syntyy ja miten ne vaikuttavat kannattavuuteen."

Hän aikookin täydentää aineistoaan ennen seuraavaa, Irlannissa tapahtuvaa esitystä. "Siellä on kansainvälinen hyvinvointiseminaari ja kuulijakunta on paljon laajempi. Seminaari myös videoidaan."

Antikainen kannattaa ehdottomasti sitä, että koko EU:n siat saisivat säilyttää saparonsa.

"Se ei vie Suomelta meidän laatuvalttejamme. Meillä on jo niin pitkä etumatka muissa asioissa, esimerkiksi kokonaan antibiootittomassa tuotannossa."

Suuressa osassa Eurooppaa porsaiden hännät edelleen katkotaan, vaikka EU:n lainsäädäntö kieltää sen, toteaa myös MTK:n Brysselin kotieläinasiamies Tarja Bäckman.

Toistaiseksi vain Suomi ja Ruotsi noudattavat lainsäädäntöä. "Molemmissa maissa on kansallinen lainsäädäntö, joka kieltää saparoiden typistämisen. Ruotsissa häntiä ei ole koskaan katkaistu", Bäckman sanoo.

Esimerkiksi Itävalta, Belgia, Ranska ja Tanska typistävät lähes kaikkien possujen hännät. Kaikki maat, kuten Hollanti ja Espanja eivät EU-komission mukaan suostu kertomaan typistysmääriään. Espanja on yksi suurimmista sianlihantuottajista Euroopassa.

Lainsääsäädäntö sikojen häntien typistämisen ehkäisemiseksi lanseerattiin vuonna 2001. Direktiivi koskee nykyisin rutiininomaista häntien poistoa eli ainoastaan pätevillä perusteilla sitä ei tarvitse noudattaa. Pätevä syy on esimerkiksi todiste siitä, että toinen eläin jatkuvasti vahingoittaa kanssaeläjiään.

Komissio on aloittanut toimenpiteet, joilla maat saadaan noudattamaan lainsäädäntöä. Bäckman kertoo, että sanktioita ei ole kehitteillä.

"Se vaihtoehto on ollut esillä, että typistys kiellettäisiin kokonaan eikä vain rutiininomainen käsittely."

Usea jäsenmaa ajattelee, että häntien jättäminen tuo tiloille terveyskustannuksia.

"Stabiileilla olosuhteilla häntien imeskely saadaan kuriin", Bäckman muistuttaa.

Lue lisää

Aarre: Mesiangervon kukkia voi käyttää leivonnassa vaniljan tilalla – kukat sopivat myös juomien maustamiseen

Sote vie vallan kunnilta maakuntiin

Monelle puutarhanhoidosta innostuneelle vuohenputki on se viheliäisin rikkaruoho, mutta se on myös maukas villiyrtti – Aarre vinkkaa, miten vuohenputkesta saa varhaiskevään veroista satoa pitkälle syksyyn

Syö itsesi mukavaksi!