Maatalous

Mineraaliravinteilla höystetty kierrätyslannoite peittoaa lietteen

Yaran ja UPM:n kehitteillä oleva kierrätyslannoite tuotti satokokeissa lähes kolmanneksen paremman sadon kuin pelkällä lietteellä. Puolivälissä olevan hankkeen kierrätyslannoite hävisi kuitenkin vielä mineraalilannoitteelle.
Anni-Sofia Hoppi
Esa Laurinsilta, Jari Pentinmäki, Katja Viitikko ja Raimo Kauppila esittelivät keskiviikon lehdistötilaisuudessa Yaran ja UPM:n yhteisessä kierrätyslannoitehankkeessa kehiteltyjä erilaisia lietepellettejä.

Yaran ja UPM:n yhteisen kierrätyslannoitehankkeen puolivälin tulokset esiteltiin Helsingissä järjestetyn ravinteiden kierrätystä käsittelevän Feeding the future -seminaarin yhteydessä.

"Kiertotalouden resurssit ovat jo olemassa, mutta teknologian puolella on vielä tehtävää", totesi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä seminaarissa.

Yaran Suomen kaupallisen johtajan Timo Räsäsen mukaan kierrätyslannoitteet ovat olennainen osa tulevaisuuden kasvilannoiteratkaisuja. Parhaimmillaan kierrätyslannoitteella saadaan aikaan kustannustehokkaasti hyvä sato pienillä ympäristöpäästöillä.

Sellu- ja paperitehtaiden sivuvirtana syntyvän lietteen hyödyntäminen lannoitteena onkin yksi hallituksen kärkihankkeista.

"Tämä yhteishanke on oiva esimerkki kiertotaloudesta ja resurssitehokkuudesta", toteaa UPM:n strategisten kumppanuuksien johtaja Esa Laurinsilta.

Kesällä toteutetuissa astiakokeissa tutkittiin lietepelletin, kierrätyslannoitteen ja mineraalilannoitteen vaikutuksia kuiva-ainesatoon ja typen ottoon käytännön olosuhteissa.

Lietepelletti on kuivattu ja pelletoitu lannoite, kun taas kierrätyslannoitetta on täydennetty mineraaleilla. Italian raiheinän kasvatuskokeiden perusteella kierrätyslannoite on selkeästi lietepellettiä edellä sekä satomäärässä että typen otossa, mutta hieman mineraalilannoitetta jäljessä.

Kevätvehnän kenttäkokeen perusteella satomäärissä kierrätyslannoite on vielä häviöllä 20 prosenttia mineraalilannoitteeseen verrattuna. Kierrätyslannoitteella saatiin 5600 kilon sato hehtaarilla, kun taas mineraalilannoitteella päästiin 7000 kiloon. Ensi vuonna pilotointivaihe siirtyy tilatasolle.

"Kierrätyslannoitteella päästään jo kohtuullisiin satoihin. Uskomme kirivämme vielä satoeron kuilua umpeen, sillä projekti jatkuu 2018 vuoden loppuun asti", ennakoi Euroopan liiketoimintojen kehitysjohtaja Jari Pentinmäki Yarasta.

Pentinmäen mukaan osa satoerosta selittyy myös sillä, että lietteessä typpi on sitoutunut orgaaniseen ainekseen, ja se vapautuu kasvien käyttöön hitaammin kuin mineraalityppi.

Lue lisää

Yara tekee vahvaa tulosta – myyntihintojen nosto korvannut kustannusnousun

Lannoitteet ovat nyt kalliimpia kuin koskaan – alkuviikon korotuksen jälkeen Yaran Y3 maksaa lähes 700 euroa tonnilta

UPM alkaa valmistaa Coca-Colalle kasvipohjaisia juomapulloja

Stora Enson ja Paperiliiton sopu ei ohjaa muita metsäjättejä – varsinkin UPM:n neuvottelujen tilanne tulehtunut