Maatalous

Virossa yli tuhannen hehtaarin maatilat jyräävät - luomua liki viidennes peltoalasta

MT Plus Maatalous 18.11.2017

Neuvostoajan jäänteinä Virossa on jättikokoisia maatiloja, jotka petraavat kannattavuuttaan.


Outi Vallius
Viron suurimmalla karjatilalla, Trigon Dairy Farming Estonialla, on 7 000 nautaa sijoitettuina kolmelle eri tilalle. Kuva Väätsasta.

Virossa on yli 150 maatilaa, joilla on peltohehtaareja yli tuhat. Suomessa sellaisia on vain muutama. Keskimäärin virolaistiloilla on peltoa 60 hehtaaria, Suomessa 45.

Lypsykarjatiloilla on keskimäärin 170 lehmää, kun Suomessa niitä on noin 40.

Luomussa pelloista on liki viidennes. Suomessa puolestaan luomun osuus jää 7 prosenttiin.

Neuvostoajan lopussa Viron maataloustuotanto perustui 136 valtion omistamaan sovhoosiin ja noin 200 työntekijöiden omistamaan kolhoosiin. Suurimmat tilat olivat pinta-alaltaan lähes 20 000 hehtaaria.

Sovhooseissa työntekijä sai 0,15 hehtaarin ja kolhooseissa puolen hehtaarin maa-alan viljeltäväkseen. Työntekijöiden omat palstat tuottivat suuren osan maan vihannestuotannosta. Muut elintarvikkeet tuotettiin suurtiloilla.

Leningradin ja Moskovan talousalueet olivat tärkeä vientikohde Eestin sosialistiselle neuvostotasavallalle.

Viron itsenäistyttyä maat jaettiin takaisin ensimmäisen itsenäisyysajan viljelijöiden perillisille. Suurtilojen rakenne pirstaloitui.

Tilat siirtyivät yhdessä yössä suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Markkinoiden vapautuessa kuluttajat ostivat länsimaisia, hyvin pakattuja ja laadukkaita elintarvikkeita halvemmalla kuin kotimaisia tuotteita. Pääasiassa Yhdysvallat ja EU dumppasivat omaa ylituotantoaan juuri itsenäistyneisiin entisen Neuvostoliiton maihin. Viron maataloustuotanto ja elintarviketeollisuus romahtivat.

Maatalouden ahdinko syveni entisestään, kun kolhoosien ja sovhoosien johtajat siirtyivät pankkien ja vakuutusyhtiöiden palkkalistoille. Tiloille jääneillä ei ollut uudessa tilanteessa tarvittavaa osaamista ja ammattitaitoa.

Viimeisin koitos alkoi Venäjän tuontikiellosta elokuussa 2014. Maidon litrahinta sukelsi alle 20 sentin, selvästi alle tuotantokustannusten. Sianlihasta maksettiin alle euron kilo, kun jo rehukustannus oli yli euron.

Monet tilat ovat kokeneet kaksi konkurssia, jotkut jopa kolme. Suunnitelmataloudesta ja nopeasta siirtymisestä markkinatalouteen jäi silti jotain hyvääkin, nimittäin mittakaava. Vain tehokkaimmat tuotantoyksiköt selvisivät muutoksesta.

Nyt 26 vuotta sen jälkeen, kun suunnitelmatalous lähti Virosta, on maataloustuotanto keskittymässä jälleen suuriin, mittakaavaltaan tehokkaisiin yksiköihin. Viron maaseutuministeriön tilaston mukaan maaseutuelinkeinoa harjoittavia yrityksiä on maassa yli 33 000. Niistä 16 700 harjoittaa jossain muodossa maataloutta.

Yli tuhannen hehtaarin tilat viljelevät 27 prosenttia Viron miljoonan hehtaarin maatalousmaasta.

Vastakohtana edellisille yli puolet tiloista on alle 10 hehtaarin suuruisia. Ne viljelevät neljää prosenttia maatalousmaasta.

Maaseutuelinkeinoministeri Tarmo Tamm kertoo, että suotuisa rakennekehitys jatkuu. Vaikka Viron suora maataloustuki onkin Latvian ohella EU:n alhaisinta, on maataloustuotantoa kehitetty EU:n budjetista 50 prosentin investointituella.

Tiloille on hankittu uusia tuotantorakennuksia ja kalustoa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit