Maatalous

Lihaluujauho ratkaisee luomun lannoitepulmia: Ecolan tuplaa tuotannon

Maatalous 23.11.2017

Lihaluujauholannoite sopii luomuun. Se on myös osa kiertotaloutta. Kasvun jarruksi voi kuitenkin muodostua saatavuus.


Kari Salonen
Ecolanin tehdas sijaitsee kiertotalouden yrityspuisto Eco 3:ssa Nokialla. Yrityspuisto voitti marraskuussa hopeaa kansainvälisessä kilpailuissa Sloveniassa, jossa palkittiin parhaita kiertotalouden yhteistoimintamalleja.

Luomun kasvupyrähdys näkyy lannoitemarkkinoilla.

Ecolan avasi keväällä Nokialle uuden tuotantolinjan, jossa tuotetaan kierrätyslannoitteita erityisesti luomutilojen tarpeisiin. Lannoitteen raaka-aineena on Honkajoelta saatava lihaluujauho.

Tähän mennessä Agra-lannoiteita on valmistettu noin 4 000 tonnia. Siitä riittää lannoitetta noin 7 300 hehtaarille. Yhdelle hehtaarille levitetään lannoitetta 500–600 kiloa.

Se on kuitenkin vasta alkua.

Ensi vuonna lannoitteiden tuotanto kaksinkertaistuu. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, vuonna 2019 Ecolan valmistaa jo 15 000 tonnia lihaluupohjaisia kierrätyslannoitteita.

Raaka-aine ei kuitenkaan ole uusi: aikaisemmin lihaluujauhoa myytiin Honkajoelta lannoitteeksi Viljo-tuote­merkin alla. Honkajoki otti yhteyttä Ecolaniin etsiessään uutta toimijaa.

Miksi kasvuodotukset ovat nyt korkealla?

”Luomuviljely ja sen seurauksena orgaanisten lannoitteiden käyttö on kasvussa”, kertoo liiketoimintapäällikkö Martti Hintikka. ”Orgaanisiin lannoitteisiin ovat siirtymässä muutkin kuin luomuviljelijät, mikä edelleen kasvattaa kysyntää.”

Lihaluujauhopohjainen lannoite sisältää runsaasti liukoista typpeä (kokonaistyppeä on 8,0 prosenttia, vesiliukoista 2,5). Siinä on myös kalsiumia (11 prosenttia) sekä peltomaahan hitaasti vapautuvaa fosforia (3,0 ).

”Viljelytulokset ovat olleet erittäin hyviä”, Hintikka sanoo.

1800-luvulla, ennen raakafosfaatin löytämistä, luujauho oli Euroopassa vielä yleinen lannoite. Fosforipulan aikaan luujauhoa vietiin Suomesta Englantiin satoja tonneja vuodessa.

Lihaluujauhon käytön rehuna katkaisi bse-epidemia. Hullun lehmän taudin varjo Euroopassa on pitkä: Osa maista suhtautuu lihaluujauhoon edelleen varauksella eikä salli sen levittämistä pelloille. Suomessa lihaluujauhon käyttöä valvoo Evira. ”Suomi on tautipuhdas maa”, Hintikka muistuttaa.

Kasvun jarruksi voi muodostua lihaluujauhon saatavuus. Honkajoelta tulevaa lihaluujauhoa käytetään myös esimerkiksi turkiseläinten rehuna. ”Lihaluujauhoa voi olla vaikeuksia saada muualta, joudumme itsekin jatkamaan sitä.”

Lihaluujauhon käyttö on askel suomalaisen kiertotalouden edistämiseen. ”Ravinnekierto on tässä avainjuttu. Sivuvirroille kehitellään parempaa käyttöä", Hintikka mainitsee.

Aikaisemmin Ecolan on valmistanut lähinnä metsälannoitteita. Suomessa Agra-lannoitteita myy K-maatalous.

K-maatalouden myynti Lantmännenille voi avata tulevaisuudessa väylät myös Itämeren markkinoille.

Aiheeseen liittyvät artikkelit