Maatalous

Viisari kääntyy uuteen asentoon: Ongelmiksi leimatut maatilat ovatkin ilmastonmuutoksen ratkaisijoita

Maatalous 23.11.2017

Maatilalla ei vain röyhtäillä, vaan se on valtava hiilivarasto ja avaintekijä ilmastonmuutoksen torjunnassa.


Kari Salonen
Ympärivuotinen kasvipeitteisyys auttaa hillitsemään pellon aiheuttamia

Kun maatalous ja ilmastonmuutos mainitaan samassa lauseessa, yleensä mainitaan lähinnä kasvihuonepäästöjä röyhtäilevät naudat: maapallo pelastuu, kun naudanlihan ja maidon tuotannosta päästään.

Luonnonvarakeskus Luken tutkijaa Riitta Savikkoa tämä yleistys hieman harmittaa.

Nautojen ruuansulatus vapauttaa kyllä ilmakehään metaania, joka on huomattavasti hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Samaan aikaan nauta kuitenkin käyttää ravinnokseen nurmea, joka on – varsinkin pitkäikäisenä – yksi keino sitoa hiiltä maaperään.

Riitta Savikko työskentelee Luken Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on jalkauttaa viljelijöille tietoa ilmaston kannalta hyvistä käytänteistä ja toimintatavoista.

Sen sijaan, että tikun nokkaan nostettaisiin märehtijöiden metaanipäästöt, Savikko haluaa lähestyä maatalouden merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa positiivisesta näkökulmasta.

Maatiloilla on hänen mukaansa lukemattomia mahdollisuuksia sitoa ilmakehään vapautunutta hiiltä.

Oivia keinoja siihen ovat paitsi pitkäikäiset nurmet, syväjuuriset kasvit ja ympärivuotinen kasvipeitteisyys. Myös se edistää hiilensidontaa, että peltomaan rakenne on kunnossa ja pieneliötoiminta vilkasta.

Maaperän hiilivarantoa voi kasvattaa myös lannalla, monilla kierrätyslannoitteilla ja maanparannusaineilla, esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirroilla.

"Maatilat ovat kokonaisuudessaan valtavan tärkeitä hiilivarastoja. Hiiltä on sitoutunut niin peltojen ja metsien maaperään, soihin, puihin kuin rakennuksiinkin."

Ilmastonmuutoksessa ydinongelmana on fossiilisten polttoaineiden käyttö ja niiden hiilen vapauttaminen maan uumenista ilmakehään, Savikko muistuttaa.

Maatalous tarjoaa myös lukuisia erilaisia keinoja vähentää riippuvuutta fossiilista polttoaineista. Savikko nostaa esiin biokaasun, jota voidaan tuottaa niin rehuntuotannosta ylijäävästä nurmimassasta kuin lannastakin.

"Biokaasun prosessointi lannasta ei heikennä lannan ravinnearvoa. Kaasutus myös parantaa lannan käytettävyyttä lannoitteena ja vähentää hajuhaittoja."

Toisaalta maataloudella itsellään riittää työtä oman öljyriippuvaisuutensa vähentämisessä. Esimerkiksi viljan kuivaus hoidetaan suurelta osin öljyllä.

"Vaikka Suomen maatalous onkin nykyisellään todella riippuvaista fossiilisista polttoaineista, siinä on myös valtava mahdollisuus. Uusissa ratkaisuissa voi olla bisnesmahdollisuuksia lukuisille maatiloille."

Savikko iloitsee siitä, että maaseudulla on paljon uusia ratkaisuja ideoivia pellepelottomia. Varsinkin biokaasun tuotannossa monet ovat ryhtyneet tuumasta toimeen ja perustaneet esimerkiksi tilojen yhteisiä kaasulaitoksia.

Monilla muillakin keinoilla voi ansaita Savikolta maininnan ilmastoviisaana maatilana.

"Uusien viljelykasvien ottaminen viljelykiertoon, uusien siemenseosten testaaminen rehuntuotannossa, palkokasvien viljely", hän luettelee.

Palataan takaisin nautoihin ja laajemmin eläinperäiseen ruokaan. Vaikka metaania ilmakehään vapauttavat naudat saavatkin Savikolta synninpäästön, hän ei kiistä ruokavalioiden merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Maapallo ei hänen mukaansa kestä sitä tahtia, jolla lihaa kulutetaan edes nykyisin – puhumattakaan siitä, että kulutus jatkaa elintason nousun myötä kasvuaan kehittyvissä maissa.

Ruokaturvan näkökulmasta naudat ja märehtijät ovat kuitenkin tärkeitä prosessoidessaan nurmea sellaiseen muotoon, että se kelpaa ihmisravinnoksi.

Tähän liittyen Vilma-hanke onkin järjestämässä tammikuussa viljelijöille suunnattua työpajaa, jonka aiheena on ilmastoviisas karjatalous.

Lisätietoa hankkeesta ja sen järjestämistä tilaisuuksista hankkeen omilla nettisivuilla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit