LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Surkea syksy suretti MTK:n valtuuskunnassa: ”Ohrallekin tuli tykkylumivahinkoja”

Omaa järjestöä patistetaan katsomaan tulevaisuuteen.
Markku Vuorikari
Kalle Myllynen kertoi jäsenkadon koettelevan Pielisen yhdistystä. Kokouksiin ei jakseta lähteä – olisiko siihen apua, jos voisi osallistua etänä?

”Ohrallekin tuli tänä syksynä tykkylumivahinkoja”, Jukka Huuskonen päivitteli MTK:n valtuuskunnalle Pohjois-Savon kokemuksia.

”Loppuun asti on yritetty satoa korjata, mutta viimeisiä ei syö sikakaan”, hän jatkoi.

Huuskonen toivoi, että pahimmin kärsineille alueille kohdistetaan muutakin tukea kuin korotettu energiaveron palautus.

Valtuuskunta ehti kuitenkin pohtia myös järjestön kehittämistä.

”MTK:n rakenne ei ole tätä päivää”, Markku Hatakka sanoi. Paikallisen toiminnan tehostamiseksi hän esitti suurempia yhdistyksiä metsänhoito­yhdistysten tapaan.

Jouni Mäkisalo kannusti järjestöuudistuksen tekijöitä katsomaan rohkeasti tulevaisuuteen. ”Jos aparaatti ei toimi, ei ole edunvalvontaakaan.”

Suvi Rantala-Sarjeant ei ollut täysin tyytyväinen valiokuntauudistukseen. ”Osa verkostoista toimii, osa ei.” Hän oli huolissaan, siirtyykö toimihenkilöiden työtä luottamushenkilöille.

Markku Matti korosti, että molempia tarvitaan.

Jarkko Laitila kiitti metsänomistajien sulautumista järjestöön. ”Olin väärässä, kun vastustin heidän mukaan­tuloaan. Onneksi hävisin.”

Sekä sadonkorjuusta että tulevista uudistuksista puhe kiertyi tuleviin jäsenmaksuihin. Tero Lahti ja Kalle Myllynen toivoivat, että jäsenmaksut jäädytetään hetkeksi nykyiselleen.

Omaa ajattelua pitää uudistaa, Otto Saikkonen patisti.

”Valtuuskunnan puheet toistavat itseään. Sävy on vähän sosialistinen: huudetaan jotakuta apuun.”

”Pitää tehdä jotain itsekin, sopeutua ja muuttua.”

Omien henkisten rajojen umpeenkyntöön kehottivat Atso Ala-Kopsala ja Juhani Lampela.

Juha Mäntyläkin kehotti katsomaan välillä peiliin. Hän kieltäytyi ymmärtämästä, jos maksetaan peltohehtaarista 700 euroa vuokraa rehukauran viljelemiseen.

Mäntylän mielestä maatalouden surkea tilanne ajaa sukupolvenvaihdokset patti­tilanteeseen: ”Kenellä on kanttia kehottaa muksuja jatkamaan?”

”Kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu”, Antti Airikki vertasi viljelijöiden ja muiden tuloja.

Jyrki Mela toivoi strategiaa, jolla tilanne korjataan. Juha Partanen muistutti, että tarvitaan koko ruokaketjun yhteistoimintaa.

Ari Varis olisi valmis yksinkertaistamaan maatalouden tukea niin, että kasvi- ja eläintiloille olisi omat hehtaarituet, jotka porrastettaisiin lämpösumman mukaan.

Tero Ojalankin mielestä tukia voisi karsia, kunhan eurojen kokonaismäärää ei vähennetä.

Ruuan viennistä toivottiin apua kannattavuuden kohentamiseen.

Martti Mäkelän mielestä valvontoja ja toimia pitäisikin suunnata asioihin, jotka tukevat ruuan vientiä ja mielikuvia suomalaisesta ruuasta. Lehmien pääsy laitumelle olisi yksi keino.

Jari Ahlholm pohti Tommi Lunttilan esitystä suomalaisen ruuan sertifioinnista. ”Saadaanko laadusta oikeasti rahaa? Vai olemmeko turruttaneet kuluttajat saamaan hyvää halvalla?”

Anna Setälä ja Otto Makkonen toivoivat yhdistyksille jatkossakin kannustusrahaa kuluttajatyöhön, muun muassa koulujen tilavierailuihin.

Jukka Niittyoja näki digi­loikassa mahdollisuuksia. Hän uskoo, että etäyhteydellä nuoria saadaan kokouksiin. Arto Laine varoitti, että nopeimmat langattomat yhteydet tuskin yltävät maaseudulle. ”Tarvitaan valokaapeli.”

Kaupan harjoittaman halpuuttamisen lisäksi maatalouden sisällä on halpuutettu viljaa, Kaisa Riiko sanoi. Tero Ojalan mielestä sopimusviljelyn puute on siihen yksi tekijä.

Hannu Uitto moitti Lantmännen Agroa viljan hintaa polkevasta rehuviljan tuonnista. Kotimaistakin viljaa olisi vietäväksi asti 60 laivallista, hän sanoi.

Saku Mekkonen toivoi, että viljakaupassa vilja ohjattaisiin analyysin jälkeen suoraan parhaaseen käyttötarkoitukseensa. Hän moitti, että nyt näytteiden saaminen analysoitavaksi on liian vaikeaa ja kallista.

Jari Laukkonen ja Uitto esittivät, että MTK ottaa kielteisen kannan yhdyskuntajätteen levitykseen pelloille niin kauan kuin levitystä ei ole todistettu turvalliseksi.

Sauli Joensuu vaati järeitä toimia naudanlihan omavaraisuuden kohentamiseen. Hän ja Laukkonen peräsivät kaikkia peltoja tukikelpoisiksi.

Arto Huhtalan mukaan lannoiterajoitukset uhkaavat johtaa siihen, ettei rehussa ole eläimille tarpeeksi ravinteita.

Matti Tilkasen mielestä MTK seuraa ”lähinnä katseella” luomua. Hän muistutti, että syömisessä on uusia trendejä. Niihin avointa suhtautumista peräsi myös Jarkko Laitila.

Lomituksen ongelmaksi nostettiin lomittajan vaihtuminen kesken loman.

”Moni ei uskalla lähteä lomalle, kun lomittajan vaihtuessa pitäisi olla opastamassa”, Katja Kohtakangas kertoi.

Esa Kiviniemi joutui puolestaan siirtämään lomaansa, koska sairastuneen lomittajan tilalle ei löytynyt uutta. Lomittajapulasta oli huolissaan myös Tiina Linnainmaa.

Tapio Rintala kehotti viljelijöitä ja järjestöä varautumaan siihen, että lomitus siirtyy entistä enemmän itse järjestettäväksi.

Henna Vuotila totesi lomitusmaksujen nousevan, vaikka toisin on kerrottu. Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari totesi havainnon olevan oikea, kun vertailukohteena on tämä vuosi eikä perusmaksu.

Markku Kiljala oli yksi niistä, jotka toivoivat lutu-järjestelmälle jatkoa.

Metsänomistajilla oli huoli, miten ilmastopolitiikka vaikuttaa metsätalouteen.

Päivikki Otrosen mielestä on jo hätähuudon paikka, kun metsästä ollaan tekemässä ilmastopolitiikan pelinappula. Tapio Tolppanen muistutti, että Suomelle tärkeää on voida tuottaa puuta turvemailla.

Matti Rauhalahti kehotti viljelijöitä ja metsänomistajia someen. ”Pitää ottaa siellä ilma­herruus.”

Antero Kaappa yhtyi huoleen ilmastopolitikoinnista metaanipäästöistä syytetyn naudanlihan tuottajan kokemuksella. Hän toivoi MTK:lta tietosivua, josta saisi tosiasioita keskusteluun.

Herman Hakala muistutti, että metsästä saadaan päin­vastoin hiilinielu.

Tuula Piekka laajensi huolta yleensä metsien käyttöön. Metsänhoitotöitä vastustavat eivät hänen mukaansa enää muista, kenellä päätösoikeus metsässä on.

Heikki Moilasta huolestutti, kenelle kaikille metsävaratietoa jaetaan.

Metsien hirvivahingot harmittivat Seppo Helmistä, peurat Jani Hevonojaa, pellolle tulevat porot Laura Mularia ja sudet Tapio Rintalaa.

Kari Niemi ja Sari Lantta puhuivat maaseudun tiestön kunnossapidon tarpeesta, jotta puu ja maito liikkuvat.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Puolet suomalaisista ajattelee, että lihan ilmastovaikutuksia liioitellaan mediassa — kolme neljästä pitää lihan osuutta omassa ruokavaliossaan sopivana

Eläimet pitäisi nähdä yksilöinä ja vastapuolta kuunnella – Oikeutta eläimille -järjestö löysi Maaseutunuorten kanssa yhteisiä linjoja

Lehmät kävivät kaupungissa