Maatalous

Isojen robottinavetoiden luomulehmät pääsevät Tanskassa laitumelle

Maatalous 25.11.2017

Tanskan luomumaidontuotanto ottaa nurmesta kaiken irti. Luomulehmien keskituotos on 10 500 kiloa.


Johner Images
Tanskan säädösten mukaan luomulehmien laidunkausi alkaa huhtikuun alussa ja päättyy marraskuun koittaessa.

Tanskalaisen luomumaidontuotannon kulmakivi on kohisemalla kasvava ja huippulaatuinen nurmi, jota lehmät syövät riittävästi. Maitotilat saavat laiduntamisen onnistumaan, vaikka lehmiä on satoja ja robotti lypsää ne.

Näin saavutetaan taloudellisesti järkevin tulos, painottaa tanskalainen luomumaitotilaneuvoja Hans Lund Økologi Rådgivning -neuvontajärjestöstä.

"Laitumelta maitotankkiin on lyhyempi matka ja rahat ovat nopeammin tilillä kuin jos nurmi tehtäisiin ensin säilörehuksi ja syötettäisiin sitten lehmille."

Lund kertoi Tanskan maidontuotannosta luomupäivillä marraskuun alussa Kuopiossa.

Tanskan säädösten mukaan luomulehmien laidunkausi alkaa huhtikuun alussa ja päättyy marraskuun koittaessa.

Laidunta täytyy olla vähintään 0,1–0,2 hehtaaria eläintä kohti. Lehmien pitää olla päivänvalossa vähintään kuusi tuntia päivässä.

Robottikarjojen laidunnuksen onnistuminen perustuu hyvään suunnitteluun.

Laidunten on syytä sijaita niin lähellä navettaa ja robotteja, että lehmät käyvät lypsyllä riittävän usein. Toisaalta laitumen pitää houkutella lehmiä navetasta ulos syömään eli nurmen pitää olla maittavaa.

"On otettava huomioon lohkojen sijoittuminen, paljonko nurmialaa on ja miten lehmät siirretään lohkolta toisella. Lisäksi on huomioitava, kuinka paljon tarvitaan työvoimaa karjan liikutteluun", Lund luettelee.

"Ennen kaikkea on opittava aikaisemmista kokemuksista."

Lehmiä aletaan opettaa laitumella käymiseen pari viikkoa ennen varsinaisen laidunkauden alkua. Konkarilehmien talvella oppima päivärytmi muuttuu, ja kerran poikineet ovat täysin uuden edessä.

Maitotuotoksen varmistamiseksi on huolehdittava, että lehmä saa laitumelta riittävästi kuiva-ainetta koko laidunkauden ajan, Lund sanoo.

Tähän päästään pitämällä huolta nurmen tehokkaasta kasvusta. Alkukesällä nurmi kasvaa parhaiten.

Lehmät eivät saa kaluta ruohoa loppuun. Ihannepituus on 6–8 millimetriä, kun eläimet lähtevät uudelle lohkolle.

Lund puhuu nettokasvusta. Kun kasvusto jää pidemmäksi, sen kyky tuottaa satoa pysyy hyvänä.

Lisäksi lehmät syövät pitkää ruohoa paremmin kuin lyhyttä.

Toisaalta liian pitkäksi venähtänyt nurmi saattaa saada riesakseen härmää ja ruostetta, jotka vähentävät syöntiä ja sitä kautta maitotuotosta.

Tanskassa yleinen nurmiseos sisältää raiheinää ja syysruista.

Nurmikasveja on hyvä olla 200 tainta neliömetrillä, silloin rikat pysyvät kurissa, Lund neuvoo.

Toisaalta raiheinä-syysruisseos maistuu lehmille niin hyvin, että ne syövät pienet rikkakasvit siinä seassa.

Apilaa käytetään vähän kasvitautiriskin takia, koska taudit vaikuttavat nurmen laatuun, Lund perustelee.

Lehmät eivät saa oleskella laitumella liian kauan. Muuten ne käyttävät osan ajasta makoiluun syömisen sijaan ja sontivat ulos.

Lanta on ympäristöongelma, Lund perustelee.

Puhdistusniittoja ei Tanskassa juuri tehdä, eikä niitä edes suositella. Niitettäessä sonta leviää, eivätkä lehmät syö likaantunutta ruohoa.

Fakta: Tanskan luomumaidontuotanto

Noin 350 luomulypsykarjaa, keskikoko 169 lehmää.

Keskituotos on 10 500 kiloa.

Valtarotu on Tanskan holstein, jota on 70 prosenttia lehmistä.

Siirtymävaiheen luomuun aloitti 50 karjaa vuonna 2016.

Luomumaitoa tuotetaan vuodessa 465 miljoonaa kiloa.

Maito on tanskalaisten luomukuluttajien kuudenneksi ostetuin tuote.

Maitotuotteiden osuus luomutuotteiden liikevaihdosta 26 prosenttia.

Lähde: SEGES ja Statistics Denmark

Aiheeseen liittyvät artikkelit