Maatalous

Suomalaisten sikojen saparot hämmästyttivät ulkomaalaista toimittajaa

Maatalous 07.01.2018

Suomalaisten sikojen typistämättömät saparot hämmästyttävät kerta toisensa jälkeen ulkomaalaisia.


Markku Vuorikari
Saparo – suomalaisen sian arkipäivää.

Ulkomaalaisten on vaikea uskoa, että sikojen saparoiden typistäminen on täällä kielletty vaikka se on rutiinitoimenpide monissa muissa EU:n sikatalousmaissa.

Suomalaiset saparot komeilevat muun muassa kuvassa, joka on pohjoisirlantilaisen toimittajan Chris McCulloughin Pig Progress –verkkosivuilla julkaistussa artikkelissa.

Hän vieraili Vuorisen sikatilalla ulkomaalaistoimittajien ryhmän mukana Jalasjärvellä viime kesänä.

"Toimittajat olivat kiinnostuneita hyvinvointiasioista. Huomio kiinnittyi muun muassa saparoihin", Mika Vuorinen kertoo vierailusta.

Sikojen hyvinvoinnin lisäksi toimittajat olivat hyvin kiinnostuneita euroista, Vuorinen kertoo.

McCullough kirjoittaa, että kuten useimmat suomalaiset tuottajat, Vuorinenkaan ei tiedä tarkkaan tuotantokustannuksia.

Vuorinen huomauttaa MT:lle, että kävi tuotantokustannuksia läpi yleisellä tasolla, koska monet asiat ovat tilan ja teurastamon välisiä. Vuorisen siat menevät Atrialle.

"Kyllä tuotantokustannukset saa selville, jos käyttää omalle viljalle ostoviljan hintaa. Muuttuvat ja kiinteät kustannukset tiedetään suurin piirtein."

Vuorisen lihasikalassa on noin 1 650 paikkaa. Peltoa on viljelyksessä yli 200 hehtaaria.

McCulloughin mukaan suomalaisen sikatilan pitää hajauttaa riskiä eli hankkia tuloja monista eri lähteistä sikojen lisäksi.

Esimerkkinä hän mainitsee, että Vuorisen tilalla viljellään sikojen rehuksi käytettävä ohra ja vehnä itse.

"Meillä on oma traktori ja puimuri. Viljelytoimet tehdään kolmen tilan yhteistyönä", Vuorinen selventää.

Kimppakuivuri on kolmen tilan yhteinen. Näistä toisen kanssa on lisäksi koneyhteistyötä.

Lisäksi Vuorinen tekee koneurakointia: Talvisin hoidetaan teitä ja kesät kuluvat turvenevoilla sekä rehunajossa ja -karhottamassa.

McCullough käy jutussaan läpi suomalaisten sikatilojen tukijärjestelmää ja kertoo, miten kova isku markkinoille oli Venäjän asettama sianlihan tuontikielto.

Ei ole helppoa olla sianlihantuottaja Suomessa, toimittaja summaa kokemuksiaan.

Lue myös:

Sikojen hyvinvoinnin lähettiläitä etsitään EU-kilpailulla –suomalaisilla sikaloilla jälleen mahdollisuus loistaa

Saparollinen sika oli saksalaisvieraille ihme