Maatalous

Luomumunien suosio kasvaa – Huittisten tilavassa kanakiasmassa on käynnissä jatkuva performanssi

Kari Salonen

Mitä jos perustaisi luomukanalan? Ilman omaa kokemusta luomusta, eikä kanojakaan ole ollut aikoihin.

Asuinpaikkakin on intensiivisen maataloustuotannon aluetta eikä mikään luomulandia.

Entä jos vielä tekisi kana­lasta sellaisen, ettei vastaavaa tuotantorakennusta löydy Suomesta – eikä ehkä koko maailmasta?

Ei hullumpi idea, ainakin jos olet kuin Vesa ja Sari Harjunmaa Huittisista.

Luomumunat ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. Nyt niiden osuus kananmunien myyntiarvosta on jo noin 15 prosenttia.

Yleisin tuotantomuoto ovat edelleen virikehäkit. Virikehäkkien osuus tuotannosta on noin 60,3 prosenttia, kun luomumunien osuus hipoo kuutta prosenttia.

Vuonna 2016 luomumunia tuottavia tiloja oli 48.

Broilerin kasvatukseen olisimme liian suurpiirteisiä – Sari Harjunmaa

Kaistin tilan uusi luomukanala on pyörinyt kaksi kuukautta.

”Aika ruljanssia on ollut, mutta kanat ovat hengissä”, Vesa kiteyttää.

Munintaprosentti on noussut 92:een, mikä on uudelle kanalalle varsin hyvä tulos.

Kanat tulevat Haaviston siitoskanalasta. Rotuvalintaa määritteli yhteistyö Satamunan kanssa.

Nick Brown on Britannian entinen maatalousministeri, mutta Brown Nick on Kaistin tilan kanalaan valittu kanarotu.

Brown Nickit eivät muni yhtä paljon kuin tehokkaimmat rodut. Toisaalta ne ovat kestäviä ja seurallisia.

”Kanat ovat äärimmäisen ystävällisiä ja fiksuja. Toisaalta ne osaavat olla aika hölmöjä”, Sari sanoo ja kumartuu auttamaan rakenteisiin juuttunutta kanaa.

”Mitä pienempi ja hankalampi paikka, sitä varmemmin ne sinne itsensä ahtavat.”

Kaistin erikoista kanalaa on leikkisästi tituleerattu myös Huittisten Kiasmaksi. Sisällä onkin käynnissä jatkuva performanssi. Tilan 6 000 kanaa asuvat kahdessa osastossa. Määrä voi kuulostaa suurelta, mutta Suomen kanaloiden keskikoko on jo noin 11 000 kanaa.

Kanat valittiin tilalle osittain sattumalta. Siat ovat luomussa lähes mahdottomia, pariskunta järkeili.

Vesaa houkutteli työskentely sisätiloissa eikä säiden armoilla, joten luomunaudatkin olivat poissa laskuista.

”Broilerin kasvatukseen olisimme liian suurpiirteisiä”, Sari arvelee. ”Se on särmää touhua.”

Jäljelle jäivät munituskanat. Huittisissa toinen luomutuottaja luopui kanalan pidosta, jolloin Harjunmaat saivat tilaisuuden ottaa hänen paikkansa.

Erikoisinta kanalassa on sen rakenne. Teräskaarihallin sisä­seinistä tulee ensin mieleen pommisuoja. Seinien pinta on kaareva ja rosoinen. Tila on kuitenkin avara ja valoisa.

Ammoniakin haju hieman kutittaa nenää, koska lantaa ei ole tällä viikolla vielä poistettu.

Seiniä suojaa 80 milliä uretaania, joka on pinnoitettu polyurealla. Rakoihin ei pääse kertymään likaa, koska saumoja ei ole.

Idean kaarihallista Vesa kuuli saunan lauteilla. Houkuttimena oli myös hinta.

Ulkomailla vastaavaa tekniikkaa käytetään esimerkiksi ratsastusmaneeseissa.

Palokunnan Huittisten yksikkö kävi joukolla tutustumassa erikoiseen rakennukseen. ”Ei se soihtuna pala, mutta riskinä ovat palotilanteissa myrkylliset kaasut”, Vesa Harjunmaa kertoo. Vieressä Sari Harjunmaa.

Kaistin tilan lihasikalassa on vielä 800 eläintä. Rakennus on peruskorjattu vuonna 2009, joten ainakaan tyhjilleen sitä ei aiota jättää.

Se on vielä päättämättä, majoittavatko sikalaa tulevaisuudessa siat, kanat vai esimerkiksi sirkat.

Eniten luomukanalan perustamisessa yllätti paperitöiden määrä. Vesa puistaa päätään asiaa ajatellessaan.

”Paljon joutui päättelemään ja selvittämään itse.”

Ohjeistus luomutilan perustajalle tekisi toiminnan aloittamisesta helpompaa.

Luomukanalaa suunnittelevan kannattaa tehdä tilasta sellainen, että seiniin saa tarvittaessa ylimääräisiä reikiä, Vesa vinkkaa. Ikkunoiden ja ulkoiluluukkujen määrä voi yllättää.

Kanoilla on laidunta huimat 2,4 hehtaaria.

Luomukanalla on luomueläimistä pykälien perusteella yllättäenkin eniten ulkoilutilaa: 4 neliötä per kana. Luomulampaalle riittää 2,5 neliötä.

Kaistin kanoilla on myös katettu talvipuutarha, johon niille tuodaan sinimailaspitoista säilörehua.

Ne eivät kuitenkaan pääse puutarhaansa, ennen kuin eräs luomukanalan alkutaivalta vaivannut ongelma on ratkottu: lattiamunat.

Kaikki kanat eivät osaa vielä munia pesäänsä. Munia täytyy siis käydä poimimassa päivittäin purun joukosta.

Kanoja on nyt opetettu munimaan oikeaan paikkaan nostamalla ne iltaisin orrelle nukkumaan koko perheen voimin.

Kanat kannattaa totuttaa siirtymään munimaan pesään ja orrelle jo kasvattamossa. Lattialla kasvaneet linnut eivät aina osaa nousta kerroslattiakanalassa ylemmäs.

Lintujen 2,4 hehtaarin ulkoilualueella on koivikkoa, joka suojaa läheisen suoalueen haukoilta. Kanat pääsevät ulkoilemaan kevääseen mennessä, ellei lintuinfluenssan riski sitä estä.

Kiitollisuuden aiheita löytyy kiireen keskelläkin.

”Olemme suht terveitä ja jaksamme tehdä töitä. Olemme saaneet myös hyvän lomittajan”, Sari sanoo.

Vastapainoa työlle saa lasten harrastusten kautta. Kiitollinen saa olla myös siitä, että yöllä uni maistuu.

Ja miksei maistuisi myös työ. Sari silittelee kanoja ja tunnistaa lähes heltattoman pörhistelijän, joka kaakattaa haastavaan sävyyn.

”Sikojen ja kanojen kanssa on sama juttu: kun menee hyvin, kaikki on helppoa.”

Kaistin tilan luomukanoilla on katettu talvipuutarha talviulkoilua varten.
Lue lisää

Tässäkö tulevaisuuden myyntivaltti: Mäntymäen tila ilmoittaa oman tilan munille lasketun hiilijalanjäljen

Susi käyttäytyi poikkeavasti Huittisissa – poliisi pyytää ilmoituksia havainnoista

Yhä useampi ostaa luomumunia – tärkein peruste kanojen hyvinvointi

Maan kalleimmat pellot Huittisissa ja Laitilassa – hehtaarista maksettiin yli 15 000 euroa