Maatalous

Omistaja vaatii korvauksia suomenlampaista – lopetettiin eläinsuojelullisista syistä ja toimitettiin Honkajoelle

Eläinsuojeluviranomaiset kävivät tilalla yhteensä 15 kertaa. Niistä 13 kerralla havaittiin eläintenpitoon liittyviä puutteita.
Johannes Tervo
Holger Viklundin 102 suomenlammasta lopetettiin tilalle eläinsuojelullisista syistä. Lopetetuista lampaista koitui tilalle yli 6 000 euron lasku. Vieressä Maria-Liisa Ilvesjärvi.

Maalahdessa lopetettiin joulukuussa 102 lammasta eläinsuojelullisiin syihin vedoten.

Ne omistanut perhe on kasvattanut suomenlampaita yli 40 vuotta.

Läänineläinlääkärin mukaan lampaiden pidossa oli vakavia puutteita. Asiaa tutkitaan törkeänä eläinsuojelurikoksena.

Nyt lampaiden omistaja Holger Viklund haluaa kertoa oman puolensa asiasta. Lampaat eivät asuneet hänen kotitilallaan vaan vähän matkan päässä Viklundin äidin tilalla.

Perhe on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaatii lopetetuista lampaista rahallista korvausta.

Viranomaiset kävivät tilalla yhteensä 15 kertaa reilun kymmenen vuoden aikana. Kolmellatoista kerralla lampaiden omistajalle annettiin määräys parantaa eläinten oloja.

Määräykset koskivat kaikkia eläimiä, eivät pelkkiä lampaita. Tilalla kasvatetaan lisäksi pihvikarjaa ja sikoja.

Viranomaisten mukaan lampaiden hoidossa puutteita olivat muun muassa riittämätön kuivitus, ryhmittelemätön lauma ja juomaveteen liittyvät puutteet.

”Tuli sellaisiakin määräyksiä, että maassa on sinistä paalinarua, joka pitää poistaa”, kertoo tilan emäntä Maria-Liisa Ilvesjärvi.

Joulukuussa läänineläinlääkäri tuli ilmoittamaan Viklundille, että hän käy katsomassa lampaita poliisien kanssa. Viklund oli menossa hoitamaan tilan nautakarjaa ja meni lampaiden luo myöhemmin.

Kun hän saapui lampaiden luo, hän koki järkytyksen.

”Kaikki lampaat oli kylmä­verisesti ammuttu. Paikan päällä oli kaksi eläinlääkäriä, kaksi poliisia ja kaksi teurastajaa”, Viklund kertoo. ”Lampaistamme 60 oli tiineenä. Ne olisivat poikineet keväällä.”

Läänineläinlääkäri Minna Lemettisen mukaan omistajaa yritettiin tavoittaa puhelimitse ja tekstiviestillä. Syy siihen, että lampaat lopetettiin tilalla eikä niitä teurastettu, oli siirtokielto, Lemettinen jatkaa.

Hän myös kertoo, että tilannetta oli katseltu pitkään.

Aluehallinto oli asettanut karjan siirtokieltoon, koska kaikki eläimet eivät täyttäneet tunnistus- ja rekisteröintivaatimuksia.

”Olimme aikaisemmin tehneet päätöksen, että omistaja voi hoitaa rekisterit kuntoon ja teurastuttaa eläimet, mutta omistaja ei siihen ryhtynyt”, Lemettinen sanoo.

Lopetetut lampaat lähetettiin Honkajoelle. Pariskunta sai paluupostissa reilun 6 000 euron laskun.

”Lampaiden arvo oli 30 000 euroa. Onko tarkoituksena ajaa toimintamme alas?” Viklund ihmettelee.

Tämä on Elintarviketurvallisuusviraston lakimies Miia Nurmisen mukaan tavanomainen menettely: eläinsuojelulain mukaan eläimen omistaja tai haltija vastaa kustannuksista, jos eläin joudutaan lopettamaan eläinsuojelullisista syistä.  

Tilalle lopetuskaan ei ole tavatonta, Nurminen sanoo. Ensisijaisesti eläimet kuitenkin pyritään lähettämään teurastamolle.

Lampaat eivät olleet laihoja, mutta eläinlääkärin mukaan niiden ravitsemuksessa arvioitiin olevan puutteita.

”Lampaat olivat suorastaan lihavia, mikä näkyy myös kuvista”, Viklund täydentää. Hänen mukaansa lampailla oli myös nuolukivi.

Myös vedensaannissa raportoitiin olevan ongelmia. Vedenlähteenä oli laitumella ollut puro.

”Olen itsekin juonut purosta. Ei meillä ole ollut ongelmia juomisen kanssa, eläin juo luonnonvettä mieluummin kuin kraanavettä.”

Lampaiden villat keritään ja sorkat leikataan joka kesä, Viklund sanoo.

Lampaiden kuraisuus johtui Holgerin mukaan poikkeuksellisen sateisesta syksystä, joka kesti seitsemän viikkoa.

”Lampailla oli niille ihanteellinen paikka. Metsää suojana ja kahden hehtaarin pelto, mitä ne käyttivät kesällä. Kuten läänineläinlääkärin ottamasta kuvastakin näkyy, katoksissa käytetään olkipitoista kuivikepohjaa”, Viklund kertoo.

”Olkea lisätään jatkuvasti tarpeen mukaan, ja pohja tyhjätään kokonaan muutaman kerran vuodessa. Säänsuojiin mahtuu parisataa lammasta. Lampaat eivät olleet heitteillä.”

MT 31.1.: Yli sata lammasta lopetettiin Maalahdessa eläinsuojelurikkomusten vuoksi, määräyksiä olojen parantamisesta annettiin 13 kertaa – "Viranomaisilla ei ole muita keinoja"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maallemuutto poiki uuden ammatin, mutta toi myös yllätyksiä: "Mää poraan joka ikinen kerta, kun oma teurasauto lähtee"

Viuhuva hännäntöpö kertoo, että mamman maitobaari on auki – hellyttävä video lammastilan keväästä

Syntymän ihme kuittaa lampurin jokakeväisen karitsakooman