Maatalous

Miksi vain smurffit saavat vierailla kotieläintilalla?

Maatalous 02.02.2018

Ulkopuoliset eivät saa mennä kotieläinrakennukseen ilman omistajan lupaa. Suojavaatteita käytetään, jotta eläimet säästyvät tarttuvilta taudeilta.


Suojahaalareihin ja kenkäsuojin varustautunut Konttisen perhe vieraili Ylölän tilalla elokuussa 2017. Antti Konttisen sylissä Eleonoora ja Sinikka Konttisen sylissä Wiljami.

Kotieläintuottajilla on vastuu eläintensä terveydestä. Siksi heidän on estettävä tarttuvien tautien pääsy omalle tilalleen.

Kaikkien kotieläintiloilla vierailevien on otettava tarttuvien tautien riski huomioon ja kunnioitettava tilan periaatteita sen niiden ehkäisyssä, muistuttaa Eläinten terveys ETT.

Eläinten omistajalle on syytä etukäteen kertoa, jos on käynyt jollain muulla tilalla ennen vierailua. Näin hän voi arvioida, onnistuuko vierailu omalla tilalla vai onko sitä tautivaaran takia hyvä siirtää tuonnemmaksi.

Ennen kuin ulkopuoliset menevät navettaan, sikalaan tai kanalaan, he pukeutuvat suojahaalareihin ja kenkäsuojiin tai vaihtavat päälleen omistajan tarjoamat vaatteet.

Monissa kotieläinsuojissa on niin sanottu tautisulku: Eteisessä on poikittain penkki, jolle suojahaalari päällä istutaan.

Sitten pyörähdetään ympäri varoen, että jalat eivät kosketa maata. Jalkoihin laitetaan talon saappaat tai kenkäsuojat. Vasta sitten alkaa matka eläinten luokse.

Eläinten koskemiseen ja ruokkimiseen on hyvä kysyä etukäteen omistajan lupa.

Millaisia tauteja ihminen voi kuljettaa mukanaan?

Vaarallisimpiin lukeutuu afrikkalainen sikarutto. Se sikojen ja villisikojen tauti, joka tarttuu erittäin helposti, on tappava eikä siihen ole parannuskeinoa.

Toistaiseksi afrikkalaista sikaruttoa ei ole onneksi löytynyt Suomesta.

Leviämisen vaara on kuitenkin olemassa. Tauti vaanii itärajalla, koska sitä kantavat villisiat voivat vaeltaa Venäjän puolelta Suomeen.

Toinen vaaranpaikka on Baltia. Sikarutto on vaivannut Liettuaa, Latviaa ja Viroa vuosia eikä epidemia ota laantuakseen.

Afrikkalaista sikaruttoa aiheuttava virus on sitkeää sorttia. Se kykenee kulkeutumaan paikasta toiseen esimerkiksi sairastuneen eläimen veren tai lannan mukana. Eritteitä voi tarttua kengänpohjiin, ja viruksen matka alkaa.

Virus leviää myös sairaan eläimen lihan tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden välityksellä.

Vaaran paikka on esimerkiksi silloin, kun virolaista sianlihamakkaraa tuodaan Suomeen, siivutetaan leivän päälle ja syödään sikalassa.

Pala makkaraa voi huomaamatta tipahtaa sikojen karsinaan ja ne popsivat sen suihinsa. Katastrofi on valmis.

Sianlihatuotteiden tuominen taudin vaivaamilta alueilta Suomeen on kielletty. Paras olisi, että sianlihantuotteita ei tautimaista tuoda olenkaan.

Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmisiin, vaikka söisi sairaan eläimen lihaa.

Siipikarjaa uhkaa lintuinfluenssa erityisesti muuttolintujen palatessa ja lähtiessä Suomesta, koska lintuinfluenssaa esiintyy esimerkiksi eri puolilla Eurooppaa.

Lintuinfluenssaa aiheuttava virus voi tarttua kaikkiin lintuihin, myös luonnonvaraisiin.

Suomessa lintuinfluenssaa todettiin vuosina 2016 ja 2017 tukkasotkissa ja merikotkissa sekä yhdessä lintutarhassa.

Tuotantosiipikarjassa lintuinfluenssaa ei ole todettu.

Lintuinfluenssaviruksia on monenlaisia. Osa niistä voi tarttua ihmisiin lähinnä silloin, jos on ollut tekemisissä sairaiden lintujen kanssa.

Sinnikkään tautisuojauksen ansiosta monet maailmalla yleiset vakavat eläintaudit on saatu pidettyä pois Suomesta.

Tämä on hyvä asia myös ihmisten kannalta.

Monia eläinten ja ihmisten bakteerien aiheuttamia tauteja hoidetaan samankaltaisilla antibiooteilla. Bakteereilla on kuitenkin kyky muuntautua antibiooteilla vastustuskykyisiksi. Niinpä lääkkeet eivät enää pure kaikkiin tauteihin, olipa kyse ihmisistä tai eläimistä.

Lue myös: Kanalaan tunkeuduttiin luvatta Oripäässä - Siipikarjaliitto muistuttaa vaaroista eläimille ja ruokaturvallisuudelle

Aiheeseen liittyvät artikkelit