Sään ääri-ilmiöt haastavat kasvinjalostaja Borealin – samaan aikaan rahoitus on tiukentunut TOS-maksujen vähentyessä - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Sään ääri-ilmiöt haastavat kasvinjalostaja Borealin – samaan aikaan rahoitus on tiukentunut TOS-maksujen vähentyessä

Monissa maissa paikallista kasvinjalostusta tuetaan valtioiden budjettirahoituksella. Boreal sen sijaan on ollut valtiolle varma osingonmaksaja.
Jukka Pasonen
Vuosien 2014–17 välisenä aikana TOS-maksukertymä on pienentynyt 300 000 euroa. Viljojen sertifiointi on laskenut samalla jaksolla 22 prosenttia ja rojaltit ovat laskeneet 700 000 euroa noin 2,9 miljoonaan. Viljanviljelyala on pienentynyt Suomessa viime vuosina huonon kannattavuuden takia.

"Sään ääri-ilmiöt ovat kasvinjalostukselle suurin haaste", Boreal Kasvinjalostuksen toimitusjohtaja Markku Äijälä sanoo.

"Totaalisen kuivuuden tai tulvankestävyyden jalostamiseksi tarvitaan suuria ponnistuksia. On myös huomioitava, että sään eri ääri-ilmiöt voivat ajoittua samaan kasvukauteen."

Kasvien tulisi siis kestää yhtä aikaa äärimmäistä märkyyttä mutta myös pitkää kuivuutta.

Muuttuvien sääolojen takia viljelykelpoisen maan arvioidaan vähenevän maailmanlaajuisesti. Suomessa ilmastonmuutoksen ennustetaan tuovan muutoksia sekä kasvukauden pituuteen että kasvien talvehtimisoloihin.

Sään ääri-ilmiöt, kuten voimakkaat sateet ja myrskyt sekä äärevät lämpötilat, yleistyvät.

Lämpenevä ilmasto edesauttaa uusien kasvitautien- ja tuholaisten leviämistä pohjoiseen.

Kotimaisessa lajikejalostuksessa ja ilmastonmuutoksen varautumisessa keskitytään viljelyvarmuuteen. Korrenlujuus, lämpötila- ja kosteusstressin sietokyky sekä resistenssi kasvintuhoojia vastaan ovat avainasemassa.

Talvehtivilla lajeilla talvenkestävyys on tärkeää. Talvien ennustetaan leudontuvan vasta tämän vuosisadan lopulla.

Viljojen kokonaisviljelyala on laskenut neljä vuotta peräkkäin. Se on pienentänyt sekä sertifioidun siemenen myyntimäärää ja sitä kautta kertyviä rojaltituottoja että TOS-maksujen kertymää.

"Alenema on ollut merkittävä, ja kehitys on hyvin huolestuttava kasvinjalostuksen rahoituksen kannalta", Äijälä sanoo.

"Samanaikaisesti tarve paikalliselle kasvinjalostukselle on kasvanut entisestään ilmastonmuutoksen, kasvinjalostuksen ja maatalouskaupan kansainvälisen keskittymisen myötä."

Borealin toiminnan rahoituksen tärkeimmät osat ovat sertifioidun siemenen rojaltituotot sekä lajikkeiden käyttöoikeudesta perittävät TOS-maksut.

"Suomessa tuotannossa oleva viljelyala, sertifioidun siemenen käyttöaste, TOS-järjestelmän toimivuus sekä Borealin lajikkeiden markkinaosuus ratkaisevat rahoituksen riittävyyden."

Boreal on Äijälän mukaan osaamisen, välineiden ja menetelmien suhteen kansainvälisesti hyvin kilpailukykyinen.

"Kasvinjalostuksen menetelmät kuitenkin kehittyvät koko ajan, ja pysyäksemme kehityksen kärjessä Borealin pitäisi pystyä jatkuvasti investoimaan uusien menetelmien ja teknologioiden käyttöönottoon."

2000-luvulla kasvinjalostuksessa on tapahtunut voimakasta kansainvälistä keskittymistä, jossa globaalit kasvinsuojeluainevalmistajat ovat hankkineet omistukseensa kasvinjalostusyrityksiä, Äijälä kertoo.

"Keskittymisestä huolimatta paikallisilla kasvinjalostajilla on jatkossakin tärkeä rooli."

"Paikallisen kasvinjalostuksen merkitys näkyy myös siinä, että monissa maissa, myös Suomen naapurustossa, varmistetaan paikallisen kasvinjalostuksen toimintaedellytyksiä valtioiden suoralla budjettirahoituksella tai investointi- ja kehityshankkeiden projektirahoituksella."

Suomen viljelyolot poikkeavat nyt ja myös ilmastonmuutoksen edetessä muista maista.

Äijälän mukaan Borealin tärkein tehtävä on huolehtia Suomen viljelyoloihin soveltuvien lajikkeiden kehittämisestä.

"Borealin jalostamilla lajikkeilla viljellään lähes kaksi kolmasosaa Suomen pelloista, joten oman kasvinjalostuksen merkitys on suuri myös huoltovarmuudelle."

"Myös jalostusaineistojen säilyttäminen kansallisissa käsissä on tärkeä osa huoltovarmuutta."

Valtio on Boreal Kasvinjalostuksen suurin omistaja. Pienempiä omistajia ovat muun muassa tuottajajärjestö MTK ja Hankkija.

Boreal on huoltovarmuuden kannalta tärkeä yritys, finanssineuvos Petri Vihervuori Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastosta kertoo.

"Yhtiö on luokiteltu strategiseksi omistukseksi ja Huoltovarmuuskeskuksen kannan mukaan yhtiöllä on huoltovarmuusmerkitys. Boreal tekee lajikkeita Suomea varten, ja jalostusaineistojen omistus on kotimaisissa käsissä."

Boreal on osingonmaksajana tasainen mutta pieni valtion mittakaavassa, yhtiön mittakaavassa kohtuullisen kokoinen, Vihervuori kertoo.

"Osinkoa on maksettu vuosittain 50–95 prosenttia tuloksesta."

TOS- ja rojalttitulojen lasku on Vihervuoren mukaan huolestuttavaa, kun samaan aikaan tarve paikalliselle kasvinjalostukselle on kasvanut entisestään.

"Omistajalla on vahva usko yhtiön johdon kykyyn selviytyä haastavasta markkinatilanteesta", Vihervuori sanoo.

Lue lisää

Pitkä ja suloinen kiitollisuuden kesä

Hallitus ja oppositio ovat eri linjoilla EU:n massiivisesta raharatkaisusta – "Kaikkea ei voitu saada. Kun niin merkittävästi supistettiin, jotkin määrärahat jäivät pienemmiksi kuin oli esitetty"

Tutkijoiden mukaan nykyiset karttamerkinnät pohjoisnavasta ja arktisesta alueesta eivät pidä enää täysin paikkaansa – Jään sulaminen ja napa-alueiden muutokset vaikuttavat koko maapallon ilmastoon

Ilmastonmuutos on todennäköisesti lyhentänyt ja aikaistanut lintujen pesimäkausia Suomessa – "Kilpailu ravinnosta voi kiristyä, jos suurempi joukko lintuja pesii samanaikaisesti"