Maatalous

MTK:n Juha Marttila: Maatalouden pitää siirtyä kiertotalouteen – "Ei kivikausikaan loppunut siihen, että kivet loppuivat"

Maatalous 19.02.2018

Kiertotalous koskettaa maataloutta niin ravinnekiertoina kuin uutena tekniikkanakin.


Petteri Kivimäki
Reman- eli re-manufacturing -osaston työntekijät Sami Liimatainen ja Jarkko Ilves pakkaavat kunnostettua vaihteistoa Valtran tehtaalla Suolahdessa.

Kiertotalouden kehitys on maataloudelle kohtalonkysymys. Erityisesti mineraalilannoitteissa käytetty fosfori on yleisesti nostettu esiin aineista, joista koittaa pula – ennemmin tai myöhemmin.

Iso kysymys on myös se, miten jätevesissä oleva typpi saataisiin kiertämään takaisin hyötykäyttöön.

Typestä ei ole puutetta, mutta sen kierrätystä puoltaakin energiansäästö.

Typpilannoitteiden valmistus lohkaisee kaksi prosenttia koko maailman energiankulutuksesta. Lisäksi typen poistaminen jätevedestä syö huomattavan osan jätevedenpuhdistukseen kulutetusta energiasta, toteaa tutkija Anna Mikola Aalto-yliopistosta.

Ravinteet on siis saatava kiertämään, mutta:

"Kaupungistumisen myötä hyvin suureen rooliin nousee kysymys siitä, miten ravinteet palautetaan turvallisesti takaisin kasvien käyttöön", korostaa puheenjohtaja Juha Marttila.

Sekä Marttila että Mikola puhuivat torstaina Helsingissä MTK:n järjestämässä kiertotalousseminaarissa, jonka otsikoksi oli annettu "Onko kiertotalous uhka vai mahdollisuus".

Nimenomaan turvallisuus on ravinteiden palauttamisessa suuri kysymys, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen Syken tutkija Lauri Äystö.

Jos ihmisten ravinnossaan syömät ravinteet palautetaan takaisin pellolle jätevedenpuhdistamoiden lietteenä, ravinteiden ohella pellolle voivat kulkeutua monet jätevesiin päätyneet haitta-aineet.

Lietteeseen päätyy paitsi metalleja – joiden määrille on asetettu raja-arvoja – myös orgaanisia haitta-aineita, kuten palonestoaineita, ftalaatteja, pintakäsittelyaineita ja lääkeaineita.

Ne puolestaan kohottavat maaperän haitta-ainepitoisuuksia ja voivat edelleen kertyä eliöhin.

"Nykyisiä jätevedenpuhdistusmenetelmiä ei ole suunniteltu hajottamaan haitta-aineita, joten ne pidättyvät puhdistusprosessissa syntyvään lietteeseen. Kompostoimalla niitä pystytä lietteestä tehokkaasti poistamaan."

Kiertotalous ei kuitenkaan ole pelkästään ravinteiden kiertoa – edes maatalouden näkökulmasta. Konkreettinen askel kiertotalouden mukaiseen uuteen liiketoimintaan on otettu maataloustraktoreita valmistavassa Valtrassa.

Valtran omistava Agco on luonut Remaniksi (remanufacturing eli uudelleenvalmistus) nimetyn konseptin, jossa kiertoon pannaan käytetyt traktorin moottorien tai vaihteistojen osat.

Elinkaaren loppuun tulleet tuotteet palautetaan takaisin tehtaalle, jossa ne ensin puhdistetaan ja kunnostetaan, sen jälkeen niistä kootaan uusia moottoreita ja vaihteistoja.

Ei kuitenkaan alkuperäiselle käyttäjälle. Tämä nimittäin on saanut käyttöönsä uuden kunnostetuista osista kootun laitteiston jo ennen kuin on palauttanut tehtaalle vanhan laitteiston. Saadessaan korvaavan moottorin tai vaihteiston käyttöönsä hän maksaa Agcolle panttimaksun, joka palautetaan hänelle vanhan saavuttua tehtaalle.

Maaseudun ja maatalouden näkökulmasta kiertotaloutta on myös biotalous monissa muodoissaan, Juha Marttila muistuttaa. Hän on kuitenkin huolissaan aika ajoin kiertotalouden ja biotalouden välille rakennetusta vastakkainasettelusta.

Hänen mielestään oleellista on edistää kiertotaloutta ja biotaloutta voidaan rinta rinnan, jotta fossiilisen energian tarvetta voidaan sen avulla vähentää.

"Tämä on kokonaisuus, ei joko–tai-kysymys."

Marttilan mukaan sekään ei ole oleellinen kysymys, miten kauan öljyä, kivihiiltä tai fosforia riittää maaperässä käyttöön otettavaksi.

"Ei kivikausikaan loppunut siihen, että kivet loppuivat. Sama se on fossiilitalouden kanssa. Ei meidän tarvitse odottaa, että öljy ja kivihiili loppuvat."

Aiheeseen liittyvät artikkelit