Maatalous

Maaseutunuori Jarno Tuominen ravistelisi harmaantuvaa maataloutta startup-kulttuurilla ja kannustaisi myös pientilan pitoon: ”Jokaisella tilalla on omat voimavaransa"

Maatalous

Maaseutunuori Jarno Tuominen ravistelisi harmaantuvaa maataloutta startup-kulttuurilla ja kannustaisi myös pientilan pitoon: ”Jokaisella tilalla on omat voimavaransa"

Maatalous 22.02.2018

Sukupolvenvaihdoksia tehdään liian vähän. Startup-kulttuurin siirtäminen maatalouteen voisi lisätä alan houkuttavuutta ja tehdä tilaa myös epäonnistumisille.

Kuvittele verkkaisesti kolkutteleva juna, jonka vauhti kiihtyy vuosikymmen toisensa jälkeen. Milloin vauhti on kiihtynyt niin, ettei kyytiin uskalla enää hypätä?

Juna voisi kuvastaa Suomen maatalouden kehitystä.

Paimiossa edellinen polvi lähti liikkeelle körötellen muutamasta hehtaarista. Monia tiloja kehitettiin tuolloin jarrut päällä.

Sittemmin kaasujalka on muuttunut Suomessa raskaammaksi. Korot ovat alhaalla ja tiloista halutaan tehdä isoja ja tehokkaita.

Se helpottaa laajentamista, mutta luo uudelle polvelle paineita. Isoa tilaa on vaikeampi lunastaa, eivätkä kaikki sellaista edes halua.

Maaseutunuorten viime vuoden puheenjohtaja Jarno Tuominen on tilanteesta huolissaan.

Hänen mielestään nuoria pitäisi kannustaa myös pienen maatilan pyörittämiseen.

”Jokaisella tilalla on omat voimavarat ja mahdollisuudet”, hän muistuttaa.

Maatalouteen liittyy suuret määrät hiljaista tietoa – Jarno Tuominen

Suomen alle 50 000 tilasta noin 300:lla tehtiin viime vuonna aloitustuettu sukupolvenvaihdos. Määrä on kestämättömässä suhteessa pinta-alaan.

Haaste on EU:n yhteinen, sillä alle 44-vuotiaiden viljelijöiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa lähes miljoonalla (MT 19.2.).

Suomessa sukupolvenvaihdoksia helpotetaan nuoren viljelijän aloitustuella.

Tuen ehtojen mukaan tilan vuotuisen yrittäjätulon tulee olla vähintään 15 000 euroa. Se rajaa monet pientilat pois pelistä.

”Voit tehdä tuhoisia peliliikkeitä saadaksesi aloitustuen ehdot täyteen: vuokraat kalliilla peltoa ja investoit. Väärä investointi voi olla tilalle kuolemanisku”, Jarno Tuominen pohtii.

Maataloudessa nuoria kannustetaan aloittamaan kovaa ja korkealta.

”Eihän muussa yritystoiminnassa ajatella, että kannattaisi aloittaa yrityksen pyöritys niin, että on 100 ihmistä töissä. Kun aloittaa pienestä, on varaa epäonnistua ja harjoitella.”

Esimerkiksi maatalousurakoinnista kertyviä tuloja ei aloitustukeen lasketa – vaikka ne tuovat maatalouteen lisäarvoa, huomauttaa Jarnon veli Otto Tuominen, niin ikään viljelijä.

Osaavan työvoiman tarve korostuu tulevaisuudessa, Jarno Tuominen pohtii. "Jos mietin vaihdoksen toteuttaneita nuoria omalla kylällä, kaikilla on jotakin erikoisosaamista. Muutama perusti varastointipalvelun vanhoihin sikaloihin, toinen taas on etevä metallitöissä ja perusti korjaamopalvelun."

Viljelijällä on onnistumispakko, mutta niin ei tarvitsisi olla.

Jarnoa viehättää ajatus startup -kulttuurin siirtämisestä maatalouteen.

Yksinkertaistettuna startup -järjestelmässä annetaan rahaa, jotta muutama kelvollinen idea maksaa monen kelvottoman idean rahoituksen.

Startupeilla kehitetään myös niissä toimivien yrittäjien osaamista.

Startup -ajattelu voisi tukea suomalaisen maaseudun voimavaraa, erilaisuutta.

”Ennen erilaisuudelle naurettiin, nyt sitä ihaillaan. Yksi järjestää tilalla pakopelejä, toinen tarjoaa green care -palveluja.”

Erilaistumisvimmassa voi kuitenkin unohtua maatilan perustarkoitus eli ruuantuotanto, Otto puntaroi.

Harmaantuminen uhkaa koko maailman maataloutta, Jarno lataa.

Jos nuoret eivät pysy kasvun perässä, vaarassa on myös rahoitus. Jos pellolle ei ole kysyntää, pellon arvopohja murenee. Se taas heijastuu vakuuspohjiin.

Elintarvikesektorilla toimivat yhä laajemmin monikansalliset suuryritykset.

Ostavatko Suomen peltoja tulevaisuudessa viljelijät vai varakkaat suvut, suuryritykset tai Kiinan valtio, veljekset pohtivat.

"Maaseutu on 95 prosenttia meidän maastamme. Onko meillä kansakuntana varaa romuttaa maaseudun arvo?"

Tärkein osaaminen tulee siitä, miten muutat pääomasi rahaksi, veljekset uskovat. "Se on paljon merkittävämpää kuin hehtaarien määrä."

Kasvavalla tilalla kertyneet varat sijoitetaan aina seuraavaan vuoteen, Jarno sanoo.

”Kun ei tarvitse enää kasvaa, homma alkaa kannattaa.”

Kasvaessa vastaan tulevat äkkiä myös koneinvestoinnit. ”Kierre on loputon”, Otto jatkaa.

Tärkein osaaminen tulee siitä, miten muutat pääomasi rahaksi, veljekset uskovat. ”Se on paljon merkittävämpää kuin hehtaarien määrä.”

Ehkä jatkuvan kasvun houkutus on vähentynyt siksikin, että maailma on erilainen kuin vielä 2000-luvun alussa.

”Teknohuumassa piti olla enemmän kuin olitkaan. Rakennettiin juppihuumassa kulutushyödykekulissia”, Jarno sanoo.

Sittemmin perusarvot ovat korostuneet. Traktorimarssin aikana moni myönsi avoimesti olevansa vaikeuksissa.

”Aina kun joku sanoo ääneen, kuinka ei menekään niin hyvin, muillakin vahvistuu tunne, ettei elämäänsä tarvitse suorittaa.”

Maatilojen vahvuus tulee olemaan yhteistyö, Tuomisen veljekset sanovat. Yhteisen kuorma-auton kanssa tehdään monenlaisia töitä. Otolta löytyy kuivuri, jota Jarno hyödyntää kotitilallaan.

Otolla ja Jarnolla on erilainen tarina omien tilojensa hankinnassa: Jarno sai omansa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Otto osti oman tilansa ulkopuolisilta.

Ensimmäinen pankinjohtaja näki Otossa vain pientä tilaa havittelevan miehen, mutta seuraava osasi arvostaa myös monipuolista ammattiosaamista. Työt sujuvat niin pellolla kuin kuorma-auton ratissakin.

”Olen aloittanut 25 hehtaarista, mutta sen kanssa opin peruskuviot”, hän kertoo.

Toiminimellä työskentely on opettanut veljeksille talouden hallintaa.

Maatalouteen liittyy suuret määrät hiljaista tietoa, Jarno Tuominen muistuttaa.

”Kun vanhalle isännälle tulee infarkti, mistä saat osaamisen bisnespyörittämiseen? Se on maailma, johon pitää valmistautua pikkuhiljaa.”

Kari Salonen
Talveksi pellolle jäänyt härkäpapu odottaa kevään puintia. Toistaiseksi kasvusto näyttää selvinneen keleistä hyvin. "Vähän hulluillekin kokeiluille pitää olla tilaa."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT