Maatalous

Jatkajat ottivat haltuun karjan, luopujille jäivät peltotyöt

Maatalous 26.02.2018

Reija ja Juho Madetoja ostivat Koivuojien lehmät ja tulivat tilan rakennuksiin vuokralle.


Esko Keski-Vähälä
Kun Reija ja Juho Madetoja lähtevät iltalypsylle, Jukka ja Sirpa Koivuoja voivat lähteä arkivaatteissa kotiin. Koivuojat myivät lehmänsä Madetojille, kun omasta perheestä ei ollut jatkajaa karjanhoitoon.
Kun Reija ja Juho Madetoja lähtevät iltalypsylle, Jukka ja Sirpa Koivuoja voivat lähteä arkivaatteissa kotiin. Koivuojat myivät lehmänsä Madetojille, kun omasta perheestä ei ollut jatkajaa karjanhoitoon.
Esko Keski-Vähälä
Maitotilan isännyydestä aina haaveillut Juho kaappaa kuukauden ikäisen Puuskupuh-vasikan syliinsä.
Maitotilan isännyydestä aina haaveillut Juho kaappaa kuukauden ikäisen Puuskupuh-vasikan syliinsä.

Yleisin tapa saada maatila on ostaa se omilta vanhemmilta tai isovanhemmilta.

Aina omistajavaihdos ei kuitenkaan mene niin.

28-vuotiaat Reija ja Juho Madetoja haaveilivat omasta maatilasta, mutta kummallakaan ei ollut kotitilaa jatkettavaksi.

Reija työskenteli rautakaupan myyjänä ja Juho ensihoitajana. Töiden ohessa he kouluttautuivat maatalousalalle ja etsivät sopivaa maatilaa, jonka he voisivat ostaa.

"Pienestä pitäen olin haaveillut omasta maitotilasta", Juho kertoo.

Samaan aikaan 55-vuotias Sirpa ja 56-vuotias Jukka Koivuoja pohtivat, luopuisivatko he lehmistään vai löytyisikö navettatöihin jatkaja.

Heidän 28-vuotias poikansa pyörittää koneurakointifirmaa, joten karjanhoitoon hänellä ei ole aikaa.

Madetojat ja Koivuojat saattoi noin vuosi sitten yhteen muhoslainen Jorma Keränen, joka ottaa vastaan maatalousalan näyttötutkintoja. Hän suositteli nuoria jatkajiksi Koivuojien tilalle.

"Aluksi emme olleet kiinnostuneita vuokrauksesta, kun haimme omaa tilaa", Juho kertoo.

Nuoripari tuli kuitenkin siihen tulokseen, että vuokraamalla tilan rakennukset on helppo aloittaa. Velkataakka ei kasvanut heti alkuun liian suureksi.

"Päätökseen vaikutti myös se, että tultiin heti hyvin toimeen", Reija toteaa vuokranantajistaan.

Lehmät he ostivat, mutta pellot jäivät Koivuojille.

"Jos jatkajaa ei olisi löytynyt, olisimme muuttaneet navetan lämpimäksi konehalliksi", Jukka kertoo.

Hän on kuitenkin tyytyväinen, että lehmät saivat jäädä, sillä navetta on melko uusi, vuonna 2000 rakennettu 71 lypsävän pihatto.

Vuokrasopimuksen pariskunnat tekivät kymmeneksi vuodeksi.

Madetojat muuttivat Oulusta Koivuojien tilalle Sieviin, vuonna 1995 rakennettuun omakotitaloon. Alun perin he ovat kumpikin kotoisin Kärsämäeltä.

Koivuojat muuttivat itse Kalajoelle.

Nyt tilalla toimii kaksi maatilayritystä: Madetojat pyörittävät maitotilaa ja Koivuojat kasvinviljelytilaa.

Keskenään heillä on rehuntuotantosopimus.

"Meille on tärkeää tuottaa niin hyvälaatuista rehua kuin mahdollista", Jukka painottaa.

Peltoja ja navetoita kyllä vuokrataan, mutta tällaista kokonaisjärjestelyä pariskunnat eivät Suomesta tiedä. Jukka kertoo, että hän tutustui malliin Englannissa.

Elykeskus ja Mela suhtautuivat järjestelyyn aluksi ihmetellen, mutta loppujen lopuksi siitä oltiin jopa innoissaan.

"Monesti ei ajatella toisenlaisia vaihtoehtoja. Jos lapsista ei ole jatkajaa, niin laitetaan lehmät pois", Reija pohtii.

Madetojat ja Koivuojat kertoivat tapauksestaan MT:lle Lupa muutokseen -hankkeen seminaarissa Nivalassa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit