Maatalous

Virolainen lehmä lypsää jo suomalaisen verran

Maatalous 01.03.2018

Viron viljelijöiden yhteisö tiivistyy. Hajanaiset järjestöt ovat yhdistyneet ja asema elintarvikeketjussa vahvistuu.


Toomas Volmer
Virolaisen lehmän maidontuotanto on lähes kolminkertaistunut itsenäisyyden 27-vuoden aikana.

Viron maatalous oli muun yhteiskunnan tavoin retuperällä maan uuden itsenäistymisen alkaessa vuonna 1991.

Esimerkiksi maidon tuotos lehmää kohti oli Suomessa vuonna 1994 lähes kaksinkertainen. Silloin lehmä Virossa lypsi keskimäärin vajaa 3,5 tonnia vuodessa ja Suomessa yli kuusi tonnia, OECD:n tilasto kertoo.

Nyt ero on kuroutunut lähes umpeen, vaikka myös Suomen tuotos on samassa ajassa parantunut selvästi.

"Keskituotos lehmää kohden on nykyisin yli 9 000 kiloa vuodessa. Tuotanto on lähes kaksi kertaa kulutuksen verran," maatalouskamarin hallituksen puheenjohtaja Roomet Sõrmus sanoo.

Viron tuotannon tehostuminen on ollut selvästi Liettuaa ja Latviaa nopeampaa.

Sõrmuksen mukaan Viron maatalous oli 1990-luvulla suurissa vaikeuksissa. Viron talous oli silloin erittäin vapaata, eikä maataloustukia käytännössä ollut.

"Kehitys alkoi vuonna 2001 ensimmäisten EU-ohjelmien mukana. Vuodesta 2004 lähtien maatalouden kehitys on ollut hyvin nopeaa", Sõrmus sanoo.

Sinä vuonna Viro liittyi Euroopan unioniin.

Luomuala alkoi kasvaa 2000-luvun alussa. Nyt sen osuus on noin viidennes alasta.

Viron maatalousjärjestöjen kenttä on ollut hajanainen. Pienessä maassa on ollut useita tuottajajärjestöjä.

Yksi syy siihen on maatalouden jakautunut rakenne. Maassa oli 1990-luvulla suuria kolhooseja ja erittäin pieniä perhe­viljelmiä.

Tilojen määrä oli suurimmillaan vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen pienimmät tilat ovat yhdistyneet tai lopettaneet. Tilojen koko on kasvanut.

Järjestöt alkoivat yhdistyä vuonna 2016. Silloin meijeriyritysten järjestö liittyi maatalouskamariin. Viime vuonna maatalouskamari ja Viron tuottajien keskusjärjestö yhdistyivät.

"Organisaatio yhdistää nyt suurimman osan isoista maataloustuottajista. Mutta olemme vielä siirtymävaiheessa", Sõrmus sanoo.

Uudistus on vahvistanut järjestöä, arvioi Estonian University of Life Sciencesin taloustieteenlaitoksen johtaja Ants-Hannes Viira.

"Käytössä on enemmän henkilökuntaa ja se on lisännyt asiantuntemusta maatalouspolitiikassa, ympäristöasioissa ja ruokateollisuudessa."

"Maatalouden ja ruoka-alan ongelmat muuttuvat monimutkaisemmiksi. Siksi maatalousjärjestöjen täytyy lisätä voimavaroja kattaakseen useita eri aiheita", Viira jatkaa.

Täysin yhtenäinen järjestökenttä ei vielä ole.

MTK on toiminut yhteistyössä Viron tuottajien kanssa koko itsenäisyyden ajan.

"Tuottajien välinen yhteistyö alkoi heti Viron itsenäistyttyä. Sieltä kävi melkoinen määrä porukkaa koulutettavana MTK:n vieraana", MTK:n kansainvälisten asioiden johtaja Seppo Kallio muistelee.

Virolaisille annettiin myös taloudellista apua. MTK järjesti konekeräyksiä.

Talousjärjestö OECD tunnistaa kehityksen lisäksi ongelmia.

Maataloudella on vaikeuksia löytää pätevää työvoimaa. Työvoiman tuottavuus on noin 20 prosenttia EU:n keskiarvon alapuolella.

Maatalous kärsii myös laajasti Venäjän vuonna 2014 asettamista tuontirajoituksista.

Maidon tuottajahinta laski alle 24 senttiin kilolta. Tuotanto ja lehmien määrä väheni.

"Vuonna 2014 Virossa oli 95 100 lypsylehmää. Vuonna 2016 niitä oli 86 300. Eläimistä 12 prosenttia myytiin naapurimaihin tai teurastettiin", Sõrmus sanoo.

Viime vuonna tuottajahinta nousi, mutta sekä Viira että Sõrmus arvioivat toipumisen kestävän vielä monta vuotta.

Lue myös muut Viron 100-vuotisjuhlajutut:

Veteraani Suomen-poika Raul Kuutma: ”Elämä vapaassa Virossa on yhtä juhlaa”

Onnea Viro! Itsenäisyyden 100-vuotispäivää juhliva Viro rakennettiin tyhjästä vaurastuvaksi yhteiskunnaksi

MT juhlii satavuotiasta Viroa - viikonlopun lehti on Maaelu Tulevik

Aiheeseen liittyvät artikkelit