Maatalous

Hämeessä uskotaan tuottajalähtöiseen vientiin

Maatalous 05.04.2018

Ylituotanto hyödyttää kauppaa. Maatalouden kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan viljelijöiden yhteistyötä ja vientiä, summattiin MTK Hämeen kevätkokouksessa.


Kari Salonen
Päivi Välilä ihmetteli miten ruoka voi kallistua ja yhtä aikaa viljelijöiden tulot pienentyä.

Maatalouden kannattavuus on heikko ja jatkuva epävarmuus maataloustukien jatkosta on turhauttavaa, totesi MTK-Hämeen puheenjohtaja Arto Laine keskiviikkona liiton kevätkokouksessa.

Tekeillä olevat kauppalait kotimaassa ja EU:ssa auttavat osaltaan, mutta avaimeksi kannattavuuden paranemiseen Laine näkee viljelijöiden yhteistyön ja etenkin tuottajavetoisen viennin.

Ylituotanto hyödyttää vain kauppaa.

Hämeessä kokemusta ohjien ottamisesta omiin käsiin löytyy. ViljaTavastia -osuuskunta on tuonut hyötyä viljelijöille.

Jani Pekkola Hauholta mietti, onko MTK:n keskusliitto tulossa kilpailemaan ViljaTavastiaa vastaan?

Keskusliitto käynnisti talvella hankkeen selvittämään viljelijävetoista viljanvientiä. Keskusliiton rakenteilla oleva sähköinen viljatori epäilytti myös. "Mitä auttaa, että Maaseudun Tulevaisuudessa kerrotut huonot ostohinnat kerrotaan myös viljatorissa?"

ViljaTavastian nokkamiehenä tunnettu Laine vastasi, että keskusliiton hankkeita tarvitaan, jotta vientiin saadaan leveät hartiat. ViljaTavastia on merkittävä toimija, mutta vientiin se on yksin liian pieni.

Viennin tärkeydestä puhui myös kokouksessa esitelmän pitänyt MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila.

Lassi-Antti Haarala Humppilasta evästi Marttilaa, että ympäristöluvituksen ilmoitusmenettelyssä ei saa antaa enää periksi. Ympäristöministeriö on ollut tiukentamassa ehdotusta ilmoitusmenettelyn kotieläinsuojien kokorajoista.

Haarala oli huolissaan myös valkuaiskasvien viljelystä, sillä tukipolitiikka ei niihin riittävästi kannusta.

Ilpo Markkola Hämeenkoskelta toivoi MTK:lta panostusta humalan viljelyn kehittämiseen. Häme on perinteistä humala-aluetta ja nyt vanhalle kasville olisi uusia mahdollisuuksia.

Janne Näsi Hämeenlinnan Tuuloksesta vaati kansallista päätöstä, että eläkeikäisille ei enää maksettaisi maataloustukea. Siten pellot siirtyisivät nuorille viljelijöille.

Jaana Niemi Heinolasta oli huolissaan lomittajatilanteesta.

Päivi Välilä Janakkalasta kysyi Marttilalta, kuinka ruuan hinnan jakautumista voitaisiin muuttaa, kun uutisten mukaan ruoka kallistuu, mutta viljelijöiden tulot vain laskevat.

Marttila pohti vastauksessaan kaupan määräävää markkina-asemaa ja kilpailuviranomaisten mahdollisuuksia.

Vesa Liehu Akaasta, Kari Niittymäki Sysmästä ja Juha Vaari Iittalasta olivat huolissaan hirvi- ja peurakantojen tihentymistä. Eläimet syövät taimet ja tuhoavat vilja- ja nurmipellot.

Laura Hämäläinen Hämeenkoskelta totesi metsien yksipuolistuvan kuusikoiksi hirvituhojen pelon takia.

Irmeli Vinnikainen Forssasta kysyi, mitä voi tehdä, jos huomaa mediassa levitettävän väärää tietoa maataloudesta. Onko MTK:lla valmiudet mediaseurantaan?

Marttila vastasi, että valmiudet eivät ole vaadittavalla tasolla ja ne on laitettava kuntoon.

Pekka Vitie Iso-Evosta kysyi, miten vuosikaudet halpuutetulle kuitupuulle voisi saada lisää hintaa. Marttilan mukaan kysynnän kasvun on näyttävä hinnassakin.

Mika Hannu Urjalasta oli kiinnostunut Grüne Wochen järjestelyistä. MTK on ensi vuonna messujen pääyhteistyökumppani.

Marttilan mukaan messuista voi tulla kaikkien aikojen merkittävin suomalainen vientiponnistus.

Aiheeseen liittyvät artikkelit